Kierrettiin kaikki pakolliset

Yllättävän tasokkaan paikalliskulttuurireissun sai aikaan, kun katsastettiin Oulun lisäksi myös Hailuodon ja Raahen nähtävyystarjonta. Ensi kerralla sitten loputkin Pohjolan rengastien kohteista!

Lajittele vinkit

Matti Lepistö's sculptures

Matti Lepistön Veistospuisto

Raahelaisen ITE-taiteilija Matti Lepistön (1948-2020) veistospuisto on ainutlaatuinen vierailukohde. Useilla eri tekniikoilla työskennellyt tuottelias taiteentekijä Matti Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Niistä on muodostunut vuosien varrella hänen kotipihaansa Pattijoelle miltei 300 veistoksen sisältävä yksityinen veistospuisto. Veistostaiteen lisäksi Matti maalasi, piirsi, kirjoitti, valokuvasi ja teki värilasitöitä.

Näyttelyssä pääset tutustumaan taiteilijan veistoksiin. Puistosta löytyy esittäviä eläin- ja ihmisveistoksia sekä mytologiaa ja surrealistista taidetta. Osa veistoksista on valtauskontoja kriittisesti tarkastelevia teoksia, kun taas eläinhahmot ja Kalevala kulkevat sulassa sovussa elämän syntyä symboloivien teemojen ja maaseutukuvausten joukossa. Taiteen tekeminen oli Matti Lepistölle elämäntapa ja kutsumus. Matti toivoi mahdollisimman monen pääsevän osaksi oman taiteensa kokemista ja kannusti myös muita kokeilemaan betonin työstöä taiteen luomisessa.

Matti Lepistön perikunta haluaa kunnioittaa taiteilijan toivetta ja muistoa pitämällä veistospuistoa avoinna yleisölle. Veistospuistoon voi tulla viettämään kesäpäivää vaikka piknikin merkeissä. Veistospuisto on avoinna 1.6.-31.8.2022 joka päivä. Taiteen äärelle pääset vaikka vuorokauden ympäri.

Pääsymaksu veistospuistoon on 5€ / hlö ja 10€ / perhe. Pääsymaksun voi maksaa käteisellä tai MobilePaylla. MobilePayn numero on 046 657 4089. Pääsymaksulla katetaan veistospuiston ylläpitokustannuksia.

Mansikkakarintie 200
92140, Raahe
Kierikkikeskus.

Kierikkikeskus

Kierikkikeskuksessa pääset loikkaamaan tuhansien vuosien päähän pohjoisen menneisyyteen ja tutustut kivikauden tutkimiseen. Kierikkikeskus sijaitsee Iijoen varrella keskellä kivikautisia asuinpaikkoja, joita on tutkittu jo 1960-luvulta lähtien. Päärakennuksen arkeologisessa näyttelyssä ja kivikauden kylässä viihtyvät kaikenikäiset vieraat.

Pahkalantie 447
91200, Oulu
A hand-winched block ferry to Varjakka island.

Varjakan saari ja luontopolku

Varjakan historia on värikäs ja täynnä paikallisia tarinoita. Alueella on kansainvälisesti harvinainen ja valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi merkitty sahamiljöö. Se sijaitsee reilun 20 kilometrin ajomatkan päässä Oulun keskustasta.

Laiva- ja korjaustelakkana 1800-luvulla toiminut Varjakan saari eli kultavuosiaan 1900-luvun alkupuolella, kun saaressa toimi Pohjoismaiden suurin, Uleå Oy:n omistama Varjakan saha. Varjakan saari sekä mantereen puoleinen Varjakka muodosti sahayhteisön, joka työllisti parhaimmillaan noin 700 työntekijää!

Nykyään Varjakan saari on metsittynyt, luonnonkaunis kohde. Kesäaikaan saareen pääsee Varjakan vierasvenesatamasta omalla veneellä tai entisajan tunnelmaa huokuvalla käsikäyttöisellä kapulalossilla. Voit tutustua tarkemmin Varjakan saareen omatoimisesti tai varaamalla opastuksen. Varjakan alueelta löydät myös uimarannan ja Warjakan taidepolun sekä B&B:n majoituksen.

Varjakansaaresta etelään on Akionlahden luonnonsuojelualue, jossa muuttolinnut pysähtyvät lepäämään. Alueelta löytyy luontopolun lisäksi lintutorni sekä nuotiopaikka.

Varjakantie 223
90470, Oulu
Nallikari beach climbing net.

Nallikari - Pohjolan Riviera

Helmenhohtoinen hiekkaranta, näyttävät auringonlaskut, laadukkaat majoituspalvelut ja monipuoliset aktiviteettimahdollisuudet: kaikki tämä on mahdollista kokea Pohjolan Rivieralla Oulun Nallikarissa. Kesäisin ranta tarjoaa merivedessä polskuttelun rinnalla paljon mahdollisuuksia erilaisiin ulkoaktiviteetteihin esimerkiksi rantalentiksen ja -futiksen parissa.

Suurten seikkailujen etsijä voi heittäytyä koko perheen voimin pölijäilemään rannan jättikokoiseen kiipeilyverkkoon ja melskata leikkipuistossa. Talviaikaan jäinen Perämeren lakeus antaa pohjoisia elämyksiä jäällä kävelijöille, hiihtäjille ja vaikkapa lumikenkäilijöille. Saatat nähdä myös leijahiihtäjät ja läskipyöräilijät viilettämässä jäätä pitkin. Hietasaaren ulkoilupoluilla, lintutornilla ja nuotiopaikoilla voit nauttia koko perheellä pohjoisen luonnossa päiväretkeilystä omaan tahtiin kaikkina vuodenaikoina. Kesäreiteillä on huomioitu myös esteettömyys.

Nallikarinranta
90500, Oulu
Letonniemi nature trail.

Merestä noussut Letonniemi ihastuttaa vehreydellään

Letonniemen luonnonsuojelualue on tärkeä maankohoamisen opetus- ja tutkimuskohde, joka esittelee merenrantaluontoa ja sen kehitystä merestä metsäksi vain 6 kilometrin päästä kaupungin keskustasta. Alueen 2,7 kilometriä pitkän merkityn luontopolun varrella on oiva mahdollisuus tutustua Letonniemen monipuoliseen ja rehevään kasvillisuuteen.

Polun varrella, noin 150m päästä nykyisestä rannasta on keskelle kasvavaa metsää jäänyt merenkulun ohjauslaite eli loisto. Tätä pientä majakkarakennusta kutsutaan sijaintinsa mukaan Koskelan loistoksi. Se rakennettiin 1940-luvulla ohjaamaan laivaliikennettä Toppilan satamaan johtavalle laivaväylälle. Tuolloin merenpinta vielä oli paljon korkeammalla. Piispanletto alueen keskellä oli puolestaan vielä 1950-luvulla saari – letto tarkoittaakin Perämeren rannikolla matalaa, puutonta saarta.

Piispanletosta löydät taukokatoksen ja nuotiopaikan sekä lintutornin, josta avautuvat parhaimmat näkymät ranta-alueille ja merelle. Letonniemen luonnonsuojelualueella kasvien ja kasvinosien ottaminen ja vahingoittaminen on kielletty. Alueella saa kuitenkin poimia marjoja ja sieniä.

Rajahaudantie 19
90580, Oulu
Pilpasuo nature trail includes duck boards.

Pilpasuon suojelualue ja retkeilyreitit

Pilpasuon luontoympäristö on monipuolinen pohjoinen elämys. Noin 20 km päässä Oulun keskustasta sijaisevalle Pilpasuolle kannattaa suunnata päiväretkelle koko perheen voimin. Laaja suoalue erilaisine metsätyyppeineen on noin 3000 vuotta vanhaa merenrantaniittyä. Yksi sen erikoisuus on Ala-Korkiakankaan muinaisranta. Se on louhikkoalue joka oli noin 6500 vuotta sitten merellä sijaitseva pieni saari.

Vuodenaikojen vaihtelu tuo esille Pilpasuon monipuolisuuden. Kesäisin kävelyreitit houkuttelevat päiväretkille ja nuotion ääreen luontoon, syksyisin alueella taas viihtyvät marjastajat ja sienestäjät. Talvella hanget kutsuvat revontulien bongaajia ja keväällä vierailija voi kulkea Pilpasuolla suksin tai lumikengillä. Suoalueella kulkee kaksi pitkospuin varustettua luontopolkua, joiden varrella voi haastaa itseään luontoaiheisilla tehtävärasteilla. Tehtävien tekeminen herkistää aisteja ja ohjaa kokemaan tuttuja juttuja luonnossa uudella tavalla.

Lyhyempi rengasreitti sopii erityisesti pienten lasten kanssa koettavaksi ja on pituudeltaan 1 km. Tunnistat reitin punaisesta merkinnästä. Pidempi 7 km pituinen aistireitti sisältää 8 tehtävää ja on merkitty sinisellä. Reittien varrelta löytyy myös nuotiopaikkoja.

Pilpaselän metsätie 233
90650, Oulu
Front of Nallikari Lighthouse.

Nallikarin majakka

Upeiden auringonlaskujen Nallikarissa sijaitsee majakka, joka on lukemattomien lomakuvien kestosuosikki. Tämän vuonna 1988 valmistuneen tyylikkään maamerkin ovat suunnitelleet arkkitehtuurin Oulun kouluksi kutsutun tyylisuunnan arkkitehdit. Torni tarjoaa loistavat puitteet valokuvata, nauttia merimaisemista tai katsella iltamyöhällä tähtiä Majakan juurella käydään kävelyllä, otetaan selfieitä ja hiljennytään tyynen meren rannalla. Auringonlaskun aikaan majakka kutsuu romantiikannälkäisiä.

Kesällä majakan päältä avautuvat näkymät helmenvaalean ranta-alueen ylle, kun alueen täyttävät Pohjolan Rivieraksikin kutsutun Nallikarin auringonpalvojat. Talvella katselutasanteelta voi ihmetellä jäisellä merenselällä tuntikausia pilkkiviä paikallisia, kuntohiihtäjiä, fatbikepyöräilijöitä sekä vauhdikkaita leijahiihtäjiä. Hämärän laskeutuessa onnekas kävijä voi bongata taivaalla leiskuvat värikkäät revontulet.

Nallikarinranta
90500, Oulu
Oulu market square granarys.

Eloisa Oulun Kauppatori

Kauppatorilla kävijä tietää tulleensa oululaisten olohuoneeseen nähdessään Torinrannan komeat maamerkit: kauppahallin, vanhat aittarakennukset sekä toria vartioivan Toripolliisi-patsaan.

Torinrannassa vilisee kesäisin niin matkailijoita kuin paikallisiakin sekä aikaisin aamutuimaan työnsä aloittavia vihanneskauppiaita ja iltamyöhään asti palvelevia ruoka- ja ravintolatuotteiden myyjiä. Vanhoista monivärisistä aittamakasiineista löydät kaikkina vuodenaikoina viehättävien ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi pieniä ja persoonallisia käsityö-, vaatetus- ja sisustusliikkeitä.

Torilla kävijöitä 120-vuotiaan Kauppahallin edustalla valvoo oululaisten ikioma Toripolliisi, patsas, joka muistuttaa ajoista jolloin oikiat toripolliisit pitivät yllä Kauppatorin yleistä järjestystä. Tiedetään, että vielä 1700-luvulla vilkas satama- ja vientiliikenteen solmukohta hiljeni vuosisatojen saatossa ja torialue muuttui hiljalleen kaupunkilaisten ja maakunnista tulleiden vierailijoiden käynti- ja tapaamiskohteeksi. Toripoliiseja tarvittiin mm. yleiseen valvontaan ja kurinpitoon.

Kauppatori
90100, Oulu
Oulu market square policeman.

Oulun Toripolliisi-patsas

Kauppatori on aikojen saatossa tarjonnut kävijöilleen ympärivuotisen kohtaamis- ja kauppapaikan, mikä vuoksi vilkas paikka vaati myös vartiointia. Erikoisena piirteenä oululaisessa poliisihistoriassa olivat toripoliisit, joiden tehtävänä oli valvoa torin kuria ja järjestystä. Juuri heidän kauttaan suuri osa kaupunkilaisista ja maakunnan väestöstä pääsi myös tutustumaan järjestysvaltaan ja poliisiin.

Toripoliisien aika kesti Oulussa vuodesta 1934 vuoteen1979. Näiltä ajoilta Ouluun onkin jäänyt elämään sanonnat ’Ookko nää Oulusta, pelkääkkö nää polliisia’ ja ’Herrat on hyvät ja hajjaantuu’. Toripartioinnin päätyttyä kunnianosoituksena näille poliiseille Kauppahallin eteen pystytettiin 1987 kansalaiskeräyksen tuloksena Kaarlo Mikkosen suunnittelema pronssipatsas, Toripolliisi.
Tämä 220 senttiä pitkä, rähinäremmeineen ja koppalakissaan seisoskeleva oululainen järjestyksenvartija onkin ajan saatossa noussut yhdeksi eniten oululaisuutta kuvastavaksi nähtävyydeksi ja kuvauskohteeksi, joka on aktiivisesti mukana myös oululaisten elämässä erilaisten juhlien ja tapahtumien vietossa. Mene sinäkin kaverikuvvaan lepposan Toripolliisin kanssa, niin voit todistaa olleesi Oulussa!

Kauppatori
90100, Oulu
Tähtitorni cafe.

Tähtitornin Kahvila ja näköalatorni

Kivenheiton päässä keskustasta ja torilta, Merikosken kupeesta, löydät Linnansaaren Tähtitornin. Se seisoo puistoalueen reunalla pastellin väreissä hehkuen. Tunnelmallinen miljöö houkuttelee kahvikupin äärelle kokemaan historiaa – kesäkahvilassa istut nimittäin ruutivaraston räjähdyksessä vuonna 1793 tuhoutuneen Oulun linnan korjattujen perustusten päällä! Tähtitornista voit nähdä myös Pikisaaren suuntaan, johon ”Oulun pammauksen” aikana lensi kivenjärkäle. Kivi on edelleen paikoillaan Pikisaaressa.

Vuonna 1875 Wolmar Westlingin piirustusten pohjalta valmistunut ja jo vuodesta 1912 lähtien kesäkahvilana palvellut Tähtitorni toimi alkuvuosinaan merenkulun opiskelijoiden kouluna ja havaintotornina. Merimieskoulusta valmistui yli 200 merikapteenia.

Linnan kellari kutsuu kesäisin tutustumaan linnan historiasta kertovaan näyttelyyn. Linnansaaresta kaupungin puolelle vievää salaista käytävää on etsitty vuosisatoja – löydätkö sinä sen?

Linnansaari 1
90100, Oulu
Pikisaari wooden town.

Pikisaaren puinen vanhakaupunki

Kävele merellisen Oulun torilta teatterin ja kirjaston tuntumassa olevalle sillalle ja löydä idyllisen Pikisaaren puinen vanhakaupunki! Oulun historian laivanrakennus- ja tervakulttuuriin liittyvässä vanhassa teollisuusmiljöössä rakennettiin laivoja jo 1600-luvulla. Myöhemmin saaressa valmistettiin tervapääkaupungin tervajalosteita.

Kauniin jokisuiston ympäröimästä saaresta löydät muun muassa alkuperäisiä puutaloja, uniikin taiteilijayhteisön, Merimiehenkotimuseon, saarta kiertävän taidepolun ja uuden elämän saaneen Vanhan Villatehtaan sekä palvelevia ravintoloita. Pikisaaren historiallisen miljöön ympärille on kehittynyt aitoa käsityöläisyyttä kunnioittava puukaupunkiyhteisö ja se on mielenkiintoinen käyntikohde kulttuurimatkailijalle.

Oulu oli merkittävä meri- ja satamakaupunki 1800-luvulla ja maailman tärkein tervasatama ja huomattava määrä kaupungin asukkaista oli silloin ammatiltaan merimiehiä. Merimiesten perheet asuivat kaupungin laitamilla pienissä puutaloissa, kuten nykyisin Merimiehenkotimuseona toimiva Matilan talo. Rakennus on vanhin säilynyt puutalo, peräisin vuodelta 1739, selvittyään muun muassa 1800-luvun Oulun suurtulipaloista.

Pikisaarentie
90100, Oulu
Kuusisaari recreation park in summer.

Kuusisaaren virkistyspuisto

Vain kymmenen minuutin kävelyn päässä merellisen Oulun keskustasta sijaitsevassa Kuusisaaressa voit virkistäytyä monin eri tavoin ja viettää aktiivista päivää upeassa jokimaisemassa. Saaren nuotiopaikat ovat vilkkaassa käytössä kaikkina vuodenaikoina eikä kalapaikkojakaan puutu. Laajat nurmikentät tarjoavat mainiot puitteet viettää aurinkoista kesäpäivää rennon piknikin merkeissä.

Aktiivisen vapaa-ajan viettäjille katukoriskentällä pelaaminen on parasta kunnonkohotusta! Pulahda päivän päätteeksi uimaan tai käy nauttimassa urheilutunnelmasta paikallisessa futismatsissa viereisellä stadionilla. Tiesitkö muuten, että Kuusisaari on vilkkaan oululaisen tapahtumakesän ykköspaikka? Festarit, konsertit ja muut musiikkitapahtumat vievät sinut metallin, rockin ja popin tunnelmiin joka kesä.

Raatintie
90100, Oulu
Policeman Statue in front of the Market Hall.

Oulun kauppahalli on torin helmi

Kauppahalli on torin helmi

Yksi Oulun kulttuurihistoriallisesti merkittävimmistä rakennuksista on Oulun kauppahalli, joka on palvellut asiakkaitaan vuodesta 1901 lähtien. Rakennus syntyi arkkitehtien Karl Lindhal ja Valter Thomén kynästä uusgoottilaiseen tyyliin ja vuonna 2020 valmistunut mittava restaurointi palautti sen entisaikojen loistoonsa.

Osa kauppiaista on toiminut kauppahallissa vuosikymmeniä. Löydät sieltä lahjoiksi ja tuliaisiksi kauniita ja persoonallisia käsityötuotteita, vaatteita ja muita ihania lahjapuotien tuotteita. Lisäksi kauppahallista voi hankkia laadukasta lähiruokaa ja luomuraaka-aineita arkeen ja juhlaan. Ei ole ollenkaan hassumpi idea poiketa aamutuimaan kauppahalliin aamiaiselle tai lounaalle lämmintä lohisoppaa nauttimaan!

Kauppatori
90100, Oulu
Tietomaa science centre tower stairs.

Tiedekeskus Tietomaan torni

Kävelymatkan päästä keskustasta löydät historiallisen Veljekset Åström Oy:n entisen nahkatehtaan teollisuusmiljöön, jonka vanhassa höyryvoimalaitoksessa on toiminut vuodesta 1988 lähtien Suomen ensimmäinen tiedekeskus eli Tiedekeskus Tietomaa. Tiedekeskuksen yhteydessä seisova torni valmistui vuonna 1921 Birger Federleyn suunnittelemana ja toimi alun perin nahkatehtaan vesitornina. Nyt sen korkeuksista avautuvat näkymät merellisen Oulun suistoalueelle ja kaupungin yli.

Tornin 35metrin korkeuteen kohoavalle näköalatasanteelle pääset helposti näköalahissillä ja alas portaikkoa pitkin laskeutuessasi voit nauttia Tietomaan tornin näyttelyistä sekä revontuliesityksestä. Lipun torniin voit ostaa Tietomaan kassalta.

Nahkatehtaankatu 6
90130, Oulu

Olkijoen Rauhanpirtti

Olkijoen Rauhanpirtti johdattelee kävijänsä Suomen sodan (1808-1809) tunnelmiin, sillä Lassilan majatalossa allekirjoitettiin Olkijoen rauhansopimus, josta alkoi aselepo Venäjän ja Ruotsin välillä. Lassilan tilan päärakennuksesta purettiin suurin osa vuonna 1918, jolloin siitä päätettiin tehdä museo. Historialliseksi muistoksi Suomen sodasta jätettiin ne kammarit, joissa Olkijoen sopimuksen allekirjoittaminen oli tapahtunut.

Siikajoentie 544
92140, Raahe

Wanha Apteekki

Wanha apteekki arvokkaine kokoelmineen sijaitsee autenttisessa apteekkimiljöössä Wanhan Raahen sydämessä, sisäänkäyntiä vartioi kotka. Esillä on lukuisat määrät puisia rohdoslaatikoita, lasisia lääkepulloja, runtipurkkeja, erilaisia lääkkeiden valmistukseen käytettyjä välineitä sekä rohdosaineitakin, joiden tuoksu leijailee apteekkimuseon ilmassa muistuttaen ajoista, jolloin lääkkeet tehtiin alusta loppuun paikan päällä. Apteekin tiskin takaa löytyy rohdoskammari ja laboratorio, joissa farmasian taitajat valmistivat muun muassa Kamalaa ja Prinssintippoja.

Kauppakatu 31
92100, Raahe

Soveliuksen Talo

Raahen tiettävästi vanhimman säilyneen asuinrakennuksen, Soveliuksen talon yläkerrassa sijaitsee interiöörimuseo Laivapatruunin koti. Koti esittelee 1890-luvun laivanvarustajakauppiaan vauraan kodin kaikessa komeudessaan ja runsaudessaan. Kauniit perintöhuonekalut, pienten esineiden runsaus, aikakautensa uutuudet, laivataulut sekä perinteiset viherkasvit vievät vierailijan aikamatkalle purjelaivakauden loistoon. Pimeinä iltoina isännän huoneen ikkunassa saattaa nähdä kynttilän palamassa ikuisen ja räytyvän rakkauden merkkinä. Joulun alla, Annanpäivän aikaan, Laivapatruunin koti saa ylleen jouluisen asun aidoin 1800-luvun joulukoristein ja joulun tunnelmaa luovat kertomukset entisjoulun perinteistä.

Rantakatu 36
92100, Raahe

Saloisten Kotiseutumuseo

Saloisten kotiseutumuseo Arkkukarissa on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus, jossa nähtävää ja koettavaa riittää kivikaudesta nykypäivään. Alueen arkeologisen kultuuriperimästä ja maankohoamisen vaiheista kertovat opastaulut löydät museota vastapäätä olevan Kyläriihen seinillä, keskiaika-näyttelyyn voit tutustua Punaisella Tuvalla. Museolueen vanhin rakennus on peräisin 1700-luvulta.
Vanhan Salon perinteikkäät Olavinpäivän Markkinat järjestetään vuosittain heinäkuussa Pyhän Olavin päivää lähinnä olevana lauantaina, kotiseutumuseon alueella historiaa huokuvassa ympäristössä vanhan Pohjanlahden Rantatien varrella. Markkinaperinteet ovat maakuntamme pisimmät, juontaen juurensa jo keskiajalle.

Arkkukarintie 53
92210, Raahe

Kruununmakasiinimuseo

Kivenheiton päässä kaupungin keskustasta sijaitsee museoperheen tuorein jäsen, Kruununmakasiini. Entinen valtion viljamakasiini valottaa Raahen vaiheita aina esihistorian hämäristä nykypäivään ja toimii tätä nykyä myös kokoelmiemme kuuluisuuden, maailman vanhimman sukelluspuvun Wanhan Herran asuinsijana. Tässä museossa ei tarvitse tyytyä vain katselemaan esineistöä, kokeileminen ja koskeminen on sallittua. Museokävijät voivat vaikkapa silittää hyljerouva Harmastusta, kokeilla raskassukeltajan kypärää ja taakan nostoa plokien avulla tai askaroida jätinkirkko-työmaalla muihin näyttelysisältöihin tutustumisen lomassa. Kruununmakasiinin näyttely täydentyy koko ajan, jotenka jokaisella käyntikerralla voi olla jotain uutta koettavaa tarjolla.

Merikatu 10
92100, Raahe

Pakkahuoneen Museo

Meren äärellä, Wanhassa Raahessa sijaitsee Pakkahuoneen museo. Tämä museokohteista vanhin johdattelee kävijänsä Raahen menestyksekkääseen purjelaivakauteen ja sen mukanaan tuomiin aarteisiin kuten merimiesten matkoiltaan tuomiin eksoottisiin tuliaisiin. Museon kirkkosaliin kootut, Mikael Baltin komeat Raahen vanhaan kirkkoon veistämät puiset kirkkoveistokset henkivät barokkiaikaa ja lumoavat värikkyydellään ja koristeellisuudellaan. Tämä ”museo museossa” on esineiden ja tarinoiden runsaudensarvi, jossa ihmeteltävää riittää useammallekin museovisiitille.

Rantakatu 33
92100, Raahe

Taidekeskus KulttuuriKauppila

Taidekeskus KulttuuriKauppilassa sijaitsee ateljeetalo, jossa sijaitsevat kotitaiteilijoiden, kuvanveistäjä Sanna Koiviston, valokuvaaja Antti J. Leinosen sekä kuvanveistäjä Antti Ylösen ateljeetilat.

Kauppilantie 15
91100, Ii

Ympäristötaidepuisto Iissä

Kansainvälistä taidetta jokimaisemassa, nykytaiteen ilmiöitä Iin sydämessä.

Iin kuntakeskustan ja nelostien läheisyydessä, kuvankauniissa Iijokivarressa sijaitseva ympäristötaidepuisto on suosittu kuntalaisten ja matkailijoiden virkistysalue. Ympäristötaidepuisto on perustettu vuonna 2012. Joka toinen kesä järjestettävä Art Ii Biennaali on tuottanut taideteoksia Iin kulttuuriperintoalueille jo vuodesta 2008 lähtien. Puiston teokset ilmentävät kansainvälistä nykytaidetta, ekologista ympäristö- ja veistotaidetta.

Talvisin Ympäristöpuistoon avataan luistelupolku. Talvisin ei kävelypolulla kunnossapitoa.

Pappilantie 16
91100, Ii

Iin kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo on avoinna säännöllisesti kesä-heinäkuussa. Kesäisin museolla järjestetään myös museon omia tapahtumia, kuten museopäivä ja kansallispukupiknik. Museoon on vapaa pääsy.

Kesän ulkopuolella museossa järjestetään myös opastettuja kierroksia sopimuksen mukaan. Esimerkiksi keväisin ja syksyisin museolla käy vilske, kun koululaiskierrokset tuovat satoja paikallisia lapsia museoon!

Iin kotiseutumuseo sijaitsee keskeisellä paikalla Iin Wanhassa Haminassa kirkon vieressä, helppojen kulkuyhteyksien varrella.

Puistotie 4
91100, Ii
Everyman´s rights allows to pick up some berries and mushrooms from the forest.

Siiponjoen luontopolku

20 km:n mittainen luontopolku kulkee upeiden mäntykankaiden, kivikkojen ja suomaisemien halki Siiponjoen rannalle. Joki kiemurtelee hiekkaisessa maassa muokaten jatkuvasti uomaansa ja luoden taianomaista tunnelmaa ja paikoin reheviä rantalehtoja muutoin valoisaan kangasmetsämaastoon. Joki laskee useana jokihaarana mereen Rahjan saaristoon. Luontopolulla näkee kalajokista maisemaa parhaimmillaan!

Pleunantie 379
85100, Kalajoki
Dive into history; Havula manor house is full of beautiful old details.

Havulan kartano

Havula on sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1912 rakennuttama asuinhuvila. Jugendtyylisessä talossa on keittiön lisäksi 14 huonetta ja noin 700 neliömetriä asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa. Havulassa vierailija voi tutustua paikkakunnan saha- ja teollisuushistoriaan sekä Pohjois-Suomen oloissa harvinaiseen 1910–1930-luvun varakkaaseen porvariskotiin alkuperäisine sisustuksineen.

Plassintie 56
85100, Kalajoki
Direct the submarine to the depths of the sea and discover the wonders of the sea.

Kalajoen Meriluontokeskus

Kuule Perämeren kutsu ja tule pohjoisimman meremme omaan luontokeskukseen!
Meriluontokeskus on Perämeren kävijän ykköskohde Kalajoen hiekkasärkkien ytimessä. Näyttelyssämme voit sukeltaa Perämeren vedenalaiseen maailmaan, tavata pohjoisimman meremme historian merkkihenkilöitä tai onkia Suomen ennätyskalan.

Jukupolku 5
85100, Kalajoki
In a quiet Vihaslahti area yo can spot many species of birds and animals.

Vihaslahden lintutorni ja luonnonsuojelualue

Vihaslahti on lukuisten lintulajien elinympäristö, jossa voi nähdä monia eri lajeja ruokailemassa ja pesimässä. Kesäisin matkan varrella voi bongata myös alueella laiduntavia lampaita. Vihaslahti kuuluu Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueeseen. Vihaslahdelle pääsee kävellen tai pyöräillen Hiekkasärkkien matkailualueelta helppokulkuisia lankku- ja pengerpolkuja pitkin.

Tuomipakkaintie 9
85100, Kalajoki
more than hundred of small islands invites for island hopping.

Rahjan saaristo

Rahjan saariston muinaisrannat ja vanhat haminat ovat eläviä todisteita maankohoamisesta. Rahjan sadalla karilla voi nähdä kaikki maankohoamisrannikon luontotyypit sisäsaariston suojaisista metsistä avomeren ulkoluotoihin. Kalastajakylät ja lammashaat muistuttavat saaristolaisperinteestä. Rahjan saaristo on mukavan suojainen retkikohde kesäaikaan kalastus-, melonta- tai SUP-lautaretkelle sekä talvella hiihto- tai pilkkireissulle.

Konikarvontie
85100, Kalajoki
Let the sea wind dance with your hair.

Lankkupolut Hiekkasärkkien sydämessä

Yli 2 km pitkä lankkupolku kulkee Hiekkasärkkien rantamaisemissa ja jatkuu soraistettuna pengerpolkuna aina Vihaslahteen saakka, jonne voi matkata joko jalan tai pyörällä. Polku soveltuu kuljettavaksi myös lastenrattaiden ja pyörätuolin kanssa. Matkalla on levähdyspenkkejä, opasteita ja roskiksia. Polun varrella Vihas-Keihäslahden luonnonsuojelualueella on ”Kirkolta Kallaan” -kulttuuripolku, joka tutustuttaa kulkijan Kalajoen merelliseen menneisyyteen.

Tuomipakkaintie
85100, Kalajoki
The beautiful wooden church has been built 1700s.

Päiväretki Maakallaan

Maakalla on ainutlaatuinen kari noin 18 km:n päässä rannikolta.
Se on itsehallintoalue, jossa on karun kaunista luontoa, kymmeniä kalastajamökkejä, 1700-luvulla rakennettu puinen kirkko sekä uusi karimuseo, joka esittelee Kallankarien ja alueen kalastuksen historiaa.
Paikan päällä on ahdin suosiessa ostettavissa kalastajien lähivesiltä pyytämää savusiikaa.
Maakallaan pääset esimerkiksi Kaljaasi Ansiolla.

Konikarvontie
85100, Kalajoki
Sarkkiranta sports centre

Sarkkirannan urheilukeskus

Sarkkirannan urheilukeskus sijaitsee Kempeleentien varressa n. 2 km Kempeleen keskustasta Oulunsalon suuntaan. Sarkkiranta on Kempeleen Kirin superpesisotteluiden ja Ajax Sarkkirannan jalkapallo-otteluiden kotipesä ja dynaaminen urheilun ja liikunnan keskus. Pesäpallostadionin ja täysimittaisen kumirouhepintaisen jalkapallokentän lisäksi alueelta löytyy skeittipaikka, liikennepuisto, leikkipuisto, kaksi beach volley kenttää, kivituhkakenttä, juoksurata, yleisurheilualue, kolme tenniskenttää ja maastopyörärata. Talvisin laaksomaista urheilukeskusta kiertävät valaistut hiihtoladut, jotka ovat sulan maan aikaan suosittuja lenkkeilyreittejä.

Sarkkiranta
90440, Kempele
Cycling in Köykkyri

Köykkyrin virkistysalue

Köykkyrin virkistysalue sijaitsee Honkasessa lähellä Zeppeliniä ja on monen lajin ja luontoliikunnan keskus. Köykkyrissä on ulkokuntosali ja Oulun seudun pisimmät kuntoportaat, jotka ovat avoinna sulan maan aikaan.

Köykkyri tarjoaa monipuolisia liikuntamahdollisuuksia ympäri vuoden, esimerkiksi maastopyöräilyä, frisbeegolfia, beach volleyta, maastojuoksua, porrastreeniä, jalkapalloa tai muuten vain mukavaa ulkoilua. Talvisin alue tunnetaan Suomen pienimpänä laskettelukeskuksena sekä hyvänä hiihtokohteena. Alueella kiertelee valaistua latureitistöä n. 12 km ja vasta valmistuneet SM-hiihtotasoiset kisaladut. Latureittien varrella sijaitsee muun muassa tulisteluun sopiva Marjakammi, sekä Mourunkijärvestä kilometrin päässä ladun varressa Linnunradan alpakkatila, jossa on talvisin sesonkina latukahvila. Laskettelukeskuksessa on yksi valaistu päärinne, sompahissi ja snowpark.

Alue on saamassa tulevaisuudessa opastetun maastoliikuntareitistön, jota rakennetaan parhaillaan. Jo tälläkin hetkellä Köykkyrissä on hyvä verkosto merkitsemätöntä reitistöä maastossa retkeilyyn ja ulkoiluun.

Pyrinnöntie 5
90450, Kempele
Ihminen hiihtää ladulla yöllä. Kuvan etualalla on kaksi mäntyä. Taustalla on kuusimetsää, johon osuu kuun valo. Taivaalla loistavat vihreät revontulet. Kuva: Juho Niemelä / MH

Syötteen kansallispuisto

Ulkoilmaelämää vaarametsien syleilyssä!
Vaarametsät kutsuvat liikkumaan luonnonrauhaan kaikkina vuodenaikoina. Lihakset saavat kyytiä hiihtoretkellä tykkykuusien lomassa tai vaarojen ja laaksojen läpi kulkevilla maastopyöräreiteillä. Ahmatuvan sauna kansallispuiston ytimessä pehmittää kehon ja rentouttaa mielen.
Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Tarkistathan aina retkikohteen säännöt ennen retkeäsi.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa luonnonsuojelun ehdoilla. Metsähallitus hoitaa kaikkia Suomen kansallispuistoja.

Erätie 1
93280, Pudasjärvi
Nainen istuu kalliolla villapaita päällään. Taustalla näkyy metsää, joka on valkoisen huurteen peitoissa. Metsän yllä leijuu sumua. Kuva: Panu Mölsä / Metsähallitus

Syötteen luontokeskus

Syötteen luontokeskus on komea hirsilinna Syötteen kansallispuiston portilla. Pysyvässä näyttelyssä koet historian havinaa ja kuusten huminaa. Näyttely kertoo ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta Syötteen selkosilla vuosisatojen ajan. Kahvikupin äärellä voit katsella tykkykuusia tai rentoutua luontofilmien parissa. Ajankohtaisten retkivinkkien avulla on helppo suunnata aktiivilomalle vaarametsien syleilyyn.
Syötteen luontokeskusta ylläpitää Metsähallitus. Tarkista aukioloajat kotisivuilta.

Erätie 1
93280, Pudasjärvi
Bird-watching tower in Vihiluoto. Kempele, Finland

Vihiluoto - merenranta ja lintutorni

Vihiluodon alue tunnetaan Kempeleenlahden runsaasta linnustosta, jota kansainväliset ja kotimaiset lintuharrastajat käyvät bongaamassa.

Vihiluodon Kyläyhdistys on rakentanut Vihiluotoon esteettömän luontopolun lintutorneineen, jalkapallo- ja luistelukentän, skeittirampin, 7 -väyläisen frisbeegolfradan, beach volley -kentät, uimarannan sekä lammaslaitumen ranta-alueelle kesän ajaksi. Pienvenesatamasta voi vuokrata kesällä vesijettejä.

Talvisin sään salliessa kyläyhdistys tekee hiihtoladut merelle, sekä retkiluistelureitin Vihiluoto-Oritkari välille.

Vihiluodon kärjessä toimii tunnelmallinen merenrantaravintola Vihiluodon Torppa, jonka elävän musiikin illat ja meriterassi sekä karaokeillat kutsuvat viihtymään. Vihiluodon Torpalla on myös saunatilat ja palju merellisellä näköalalla. Beach volley -kentät ovat suoraan meriterassin takana.

Vihiluodontiellä ensimmäisenä oikealla on Finlandia Airport Hotel Oulu, joka on Oulun alueen ensimmäinen lentokenttähotelli vain neljän kilometrin päässä lentoasemalta, hyvin kauniin luonnon ympäröimänä meren äärellä. Airport Hotellin parkkipaikalta lähtee Vihiluodon esteetön luontopolku ja hotellin pihalla on oma kota, jossa ryhmät voivat tilauksesta ruokailla.

Vihiluoto 10
90440, Kempele
Inside Oulujoki church.

Oulujoen kirkko

Leveärunkoinen, korkeapiirteinen vuonna 1908 valmistunut Oulujoen kirkko on Pohjois-Suomen ainoa säilynyt puujugend-kirkko, joka sijaitsee noin kuuden kilometrin päästä Oulun kaupungin keskustasta. Lääninarkkitehti Viktor J. Sucksdorffin karjalaisvaikutteisessa suunnittelutyössä herää henkiin upeasti 1900-luvun kansallisromanttisuus. Oulujokivarren seurakunnat lahjoittivat rakennuspuut kirkkoa varten ja ne kuljetettiin rakennuspaikalle perinteisesti uittamalla Oulujokea pitkin.

Kirkon ainutlaatuinen piirre on keskiakseliin vaikuttavaksi kokonaisuudeksi yhdistetyt alttari, saarnatuoli, kuorolehteri ja urut.

Vanha alttarirakennelma on rekonstruoitu vuosina 1983–84, jolloin koko kirkko entisöitiin arkkitehti Anna-Maija Ylimaulan johdolla. Kirkon tornin toisesta kellosta löytyy kansallisromanttinen teksti ”Oi Herra siunaa Suomen kansa”.

Oulujoentie 69
90650, Oulu
Turkansaari museum church.

Turkansaaren museokirkko

Turkansaaren ulkomuseossa sijaitsevalla museokirkolla on omalaatuinen ja pitkä historia. Se on Oulun kaupungin alueen vanhin puinen kirkkorakennus. Alun perin vuonna 1694 vilkkaan kauppapaikan rukoushuoneeksi rakennettu kirkko menetti kaupankäynnin hiljennyttyä asemansa, joten se purettiin ja myytiin vuonna 1814 paikallisille kalastajille varastokäyttöön Oulun Raatinsaareen. Vuonna 1922 Turkansaaren ulkomuseon perustaja Östen Elfving paikallisti rukoushuoneen Raatista, osti sen ja siirrätytti rakennuksen purettuna jäitä pitkin takaisin alkuperäiselle paikalleen Turkansaareen.
Virallisesti kirkko vihittiin käyttöön vuonna 1925 ja tästä alkoi myös Turkansaaren ulkomuseon tarina.

Kirkon uudelleen rakentamiseen ja sen sisustukseen on otettu vaikutteita 1600-luvun lopun vastaavista pienistä lappilaiskirkoista ja kirkon värimaailma on peräisin peräpohjalaisen naisen kansallispuvusta.

Turkansaarentie 165
90310, Oulu
Oulu cathedral.

Oulun tuomiokirkko

Oulun tuomiokirkolla ja sitä edeltäneillä kirkkorakennuksilla on jo 1500-luvun lopulta lähtien ollut tärkeä asema kaupungin keskustakuvassa. Vuonna 1832 valmistunut C.L. Engelin suunnittelema Oulun monumentaalikeskuksessa sijaitseva kivikirkko onkin yksi merellisen Oulun keskipisteistä ja maamerkeistä. Nykyisen tuomiokirkon edeltäjän, vuonna 1777 valmistuneen Daniel Hagmanin suunnitteleman tuomiokirkon puuosat tuhoutuivat vuoden 1822 Oulun palossa, mutta nykyinen kivikirkko pystyttiin rakentamaan säilyneitä kiviseiniä runkona käyttäen. Kirkon huomattavin taideteos on vuonna 1611 maalattu Johannes Messeniuksen muotokuva.

Tuomiokirkon kirkkotarhassa on lapsille suunniteltu Pikku-Sofian kirkko. Kirsikkapuiden keskellä sijaitseva Pikkukirkko on rakennettu lasten mittojen mukaan paikalla sijainneen aivan ensimmäisen 1500-luvun lopun puukirkon mallilla, perinteisiä materiaaleja kunnioittaen.

Kirkkokatu 3 A
90100, Oulu
Tourist information sign outside.

Oulun kaupungin matkailuneuvonta

Matkailuneuvonnan asiantuntevilla vinkeillä vierailustasi pohjoisessa kulttuuri- ja tapahtumakaupungissa tulee mieleenpainuva. Matkailuneuvojilta saat käytännöllistä tietoa vierailusi suunnittelemiseksi nähtävyyksistä ostosmahdollisuuksiin ja tapahtumista aktiviteetteihin.

Palvelupiste sijaitsee lähellä rautatieasemaa BusinessAsemalla jossa voit lisäksi tehdä ostoksia Oulu Shopin paikallisia Oulu-tuotteita sisältävästä valikoimasta.

Kesäisin voit myös bongata Oulun keskustan kaduilta matkailuneuvonnan liikkuvan info-konttipyörän! Yleisimmissä kysymyksissä sinua palvelee myös OuluBot-chatpalvelu matkailuneuvonnan kotisivuilla.

Hallituskatu 36B
90100, Oulu
Pattijoki church and church yard.

Pattijoen Kirkko Hiljaisuuden Kappeli

Pattijoen kirkon, Hiljaisuuden kappelin, on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Vuonna 1912 valmistuneen kirkon alttaritauluna on tyrolilainen kullattu puuveistos Kristus ristillä. Kirkon etuosan ikkunassa on taiteilija Matti Lammin suunnittelema lasimaalaus ”Ylösnousemus”, joka saatiin yksityislahjoituksena v. 1983. Puiset kattokruunut ovat Josef Stenbäckin suunnittelemat ja ne otettiin uudelleen käyttöön ja sähköistettiin v. 1997-1998 valmistuneen kirkon peruskorjauksen yhteydessä. Tämän remontin yhteydessä kirkkosali palautettiin alkuperäisiin väreihin.

Koulutie 7
92140, Raahe
Iso-Kraaseli daymark and sail sheds

Iso-Kraaselin Pooki Raahen Saaristossa

Taskun pooki rakennettiin v. 1853.
Pookin korkeus merenpinnasta on 19,2 metriä, maanpinnasta 16,5 metriä. Suunnitellut Pohjanmaan merenkulkupiirin johtaja Albin Stjerncreutz. Pooki oli aluksi väriltään keltainen. Vuonna 1866 pookia korjattiin ja siinä yhteydessä kerrotaan, että se tervattiin ja maalattiin punamullalla, mutta v. 1877 se maalattiin kuitenkin taas keltaiseksi.
Taskun saarelle on ilmeisesti rakennettu ensimmäinen pooki jo aivan kaupungin perustamisen (1649) jälkeisinä vuosina.
Pookin pohjakaava on neliön muotoinen. Rakennus muistuttaa kirkon tornia ja vesikatto on pyramidin muotoinen, huipulla risti.

Kesäisin saaristoon pääset saaristoristeilijöiden kyydittämänä, meloen tai suppaillen joko omatoimisesti tai opastetuilla retkillä omalla tai vuokrakalustolla, omalla tai vuokratulla veneellä. Saaristoristeilijät aloittavat tilausliikennekautensa yleensä jo toukokuulla ja se kestää aina lokakuulle saakka. Kesän aikataulut päivittäisistä lähdöistä julkaistaan Visit Raahen Saaristoristeilyt ja kuljetukset-sivulla.

Talvisin, kantojään aikaan, saariin pääsee kelien niin salliessa mm. rekikuljetuksilla. Retkeily jäätyneellä merellä hiihtäen, kävellen ja pyöräillen on paikallistenkin suuressa suosiossa. Saariston palveluja löydät Visit Raahe verkkosivuilta.

Iso-Kraaseli island
92100, Raahe

Skywalk-kattoterassi

Tunturihotelli Iso-Syötteen Skywalk-kattoterassi on pohjoisen hienoimpia näköala- ja kuvauspaikkoja. Kattoterassi on ainutlaatuinen paikka ihailla 360 °-näkymiä tunturin huipulta.

Skywalkin (100 m²) ehdoton erikoisuus on terassialueelta lähtevä käytävä, joka huipentuu näköalapaikkaan. Täältä nappaat reissun parhaat selfiet! Skywalkin terassituoleilla miljööseen voi syventyä ajatuksella.

Suomen eteläisimmän tunturin huipulla sijaitsevan Skywalkin näkymät elävät vuodenaikojen mukaan. Talvisin luvassa on tykkylumipuita ja revontulia, kesäisin valoisia kesäöitä. Syksy on ruskassa leiskuvan tunturiluonnon aikaa. Vierailu Skywalk-kattoterassilla on maksuton hotellin ja ravintolan asiakkaille, ja sopii koko perheelle.

Isosyötteentie 246
93280, Syöte
Skating on the on the frozen sea in Kempele

Retkiluistelu ja hiihto jäätyneellä merellä Vihiluodossa

Meri on jäässä Oulun ja Kempeleen edustalla yleensä tammikuusta maaliskuun loppuun saakka. (Huom! Tarkista jään paksuus paikallisilta ennen jäälle menoa). Vihiluodon Kyläyhdistys tekee retkiluistelureitin ja hiihtoladun Vihiluodon edustalle meren jäälle talvisin, kun sää sallii. Retkiluistelureitti on talkoovoimin ylläpidetty ja säälle altis, kuten koko meren jää. Luistelu, pyöräily, hiihto, pilkkiminen ja kävely meren jäällä ovat suosittuja aktiviteetteja paikallisten keskuudessa. Vihiluodosta pääset helposti jäälle ja voit nauttia ravintola Vihiluodon Torpan antimista samalla tai majoittua Vihiluodossa Finlandia Hotel Airport Oulussa, jossa on myös espanjalainen ravintola El Sabor.

Vihiluoto
90440, Kempele
The Church of the Holy Trinity is made of granite stones

Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko

Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko valmistui v. 1912, v. 1653 rakennetun ja v. 1908 palaneen puukirkon tilalle. Kirkko vihittiin käyttöön 24.3.1912. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kansallisromatiikkaa ja jugendia edustavan kirkon graniittikivet on suurimmaksi osin louhittu Raahen edustan saarista. Kirkon runkohuoneen, itäpäädyn ja lehterin porrastornien vesikatot ovat betonipaanuilla katettuja, läntisen kellotornin peltikatteinen huippu yltää 56 metrin korkeuteen. Kirkon kalkkimaalatut sisäseinät ovat rapattua tiiltä ja kattohovit rapattua betonia.

Taide
Kirkon alttaritaulu ”Jeesuksen kanssa myrskyssä”, on maalannut prof. Eero Järnfelt v. 1926. Taiteilija on itse antanut maalaukselle nimeksi ”Heräävä toivo”. Saarnatuoli on tehty palaneessa kirkossa olleen saarnatuolin kaltaiseksi. Kirkon upeat kattokruunut ja lampetit on takonut raahelainen taidetakomo A. F. Westman. Kattokruunut muistuttavat laivan reelinkiä kuten vanhan merikaupungin luonteeseen sopiikin. Vuonna 1988 valmistunut kuorin etelänpuoleisen ikkunan lasimaalauksen aiheena ovat Jeesuksen sanat ”Minä teen teistä ihmisten kalastajia”. Maalauksen on suunnitellut taiteilija Matti Lampi. Kirkkolaiva saatiin kirkkoon v. 1990. Sen on valmistanut raahelainen Olavi Pelkonen.

Kirkon viereisellä sankarihaudalla on kuvanveistäjä Ensio Seppäsen v. 1973 valmistama sankaripatsas ”Lähtö”.

Kirkkokatu 10
92100, Raahe
Tasku island and historical daymark in the summer - Raahe Archipelago

Raahen Saaristo

Raahen saaristo, Vuoden Retkikohde 2016, on helmi kaupungin sylissä. Kompakti citysaaristo koostuu noin 50:sta pienestä saaresta ja luodosta. Piipahda risteilyllä, vietä ihana kesäpäivä saaressa, tutustu maankohoamisen synnyttämään luontoon luontopolulla, kuuntele merenkulun historiaa ja tarinoita ääniopasteina, nauti autiosaarten rauhasta ja ihanista hiekkarannoista.

Saaristosta pääset nauttimaan helposti. Kesäisin sinne sinut vie päivittäiset risteilyt ja Island Hopping retket. Voit osallistua ohjatuille melontaretkille lähisaariin tai kauemmas avomerelle. Aloitteleville melojat ja suppailjat valmennetaan lajien saloihin ja kokeneemmille suppailijoille löytyy myös ammattitaitoista ohjausta ja matkaseuraa. Veneilijöille löytyy kiinnityspaikkoja Iso-Kraaselin, Kallan, Taskun ja Ulkopauhan saarissa. Lisätietoja melonnasta ja suppailusta löydät Visit Raahe verkkosivuilta.

Talvisin nautitaan jäätyneestä merestä ja sen suomista retkeilymahdollisuuksista. Saaristoon pääset jäitä pitkin kävellen, hiihtäen, lumikenkäillen, fatbikella ja rekikuljetuksilla.

Vieraslaiturit saaristossa
Iso-Kraaselin saaressa on pienvenelaituri, kajakkilaituri ja iso betonilaituri, jonka molemmilla puolilla on laskeutumistasot sekä invaluiska. Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista, pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m. Saaressa sijaitsee puinen tunnusmajakka eli pooki, luontopolku 2,3 km, grillikatos, tulentekopaikka, pöytä ja penkit, käymälä, sauna sekä MeriRaahen vuokraama luotsitupa, jossa 13 yöpymispaikkaa. Lisäksi saaren erikoisuutena tunnetaan kluuvijärvi ja suurikokoinen mänty.

ISO-KRAASELI
Sijainti: 64°40,8’ N, 24°24,4’ E
Satamanumero: 1864
Kiinnitys: keula-peräpoiju
Satamaan johtaa 2,5 metrin veneilyreitti
TASKUN SAARI
Sijainti 64°42’30.5″N 24°23’21.2″E
Merikarttasarja: G
Satamanumero: 1870
KALLAN SAARI
Sijainti: 64°42,1’N, 24°21,3’E
Merikarttasarja: G
Satamanumero: 1872

Saariston taukotuvat
Taukotuvat Taskun, Kallan ja Ulkopauhan saarissa ovat retkeilijöiden yleisessä käytössä. Iso-Kraaselissa retkeilijät ovat tervetulleita käyttämään ulkokeittiötä ja tulipaikkaa. Iso-Kraaselin luotsitupaa vuokraa majoitus- ja kokouskäyttöön MeriRaahe. Luotsituvassa toimii kesäkahvila ja kevätjäiden aikaan hiihtokahvila.

Natura 2000
Merkittävä osa Raahen edustan saaristosta kuuluu Natura 2000 verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta ala on 2 240 hehtaaria, josta maa-alueita ja matalikoita on noin 358,5 hehtaaria ja vesialueita noin 1 881,5 hehtaaria.

Raahen saaristo on ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Saaristoon kuuluu sekä rannikon läheisiä metsäisempiä sisäsaaria ja kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Saaristo on maankohoamisen ja varhaisten elinkeinojen, kuten laidunnuksen, kalastuksen ja merenkulun muovaama maisemallisesti arvokas kokonaisuus.

Maihinnousukielto suojaa lintujen pesimäaikana
Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi tärkeimmillä lintuluodoilla ja -saarilla on lintujen pesimäaikaan maihinnousukielto. 15.4.-15.7. maihinnousukielto seuraavilla saarilla: Saapaskari, Kakkonen, Selkämatala, Kallanriutta, Rääpäkänriutta, Vesimatala, Isokivi, Kurikka, Kusiini, Kanttikivet. 1.5.-20.7. maihinnousukielto Rääpäkällä. 1.5.-15.7. maihinnousukielto Jyryn saarella.

Rantakatu 35
92100, Raahe
Red tulips surround one of Kari Juva's sculptures in Raahe.

Kari Juvan veistospuisto

Kuvanveistäjä prof. Kari Juvan töistä koostuva veistospuisto perustettiin Raaheen kesällä 2008. Raatihuoneenpuistoon rakennettuun veistospuistoon sijoitettiin 19 teosta. Veistospuisto on Rantakadun ja Sovionkadun kulmauksessa sijaitseva viehättävä ja vehmas taide-elämys, jossa kukat kehystävät näyttävästi veistoksia.

Taiteilija Juva (1939–2014) syntyi Helsingissä 1939. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet mm. Pyhäjoen ja Raahen maisemissa. Juvan tekemästä taiteesta pääsee nauttimaan myös Pyhäjoen kirkossa, jonne hän suunnitteli 1970-luvulla seinäreliefin Kymmenen neitsyttä, sekä Pyhäjoen kunnantalon edessä, jonne on sijoitettu pronssityö Pauhalla. Sen pienempi versio Pauhavene löytyy Raahen Raatihuoneen juhlasalista.

Kari Juva lahjoitti Raahen kaupungille 19 veistosta, jotka ovat samalla läpileikkaus taiteilijan töistä eri vuosikymmeniltä. Teokset ovat pronssista valettuja veistoksia.

Myöhemmin puisto on täydentynyt viidellä teoksella. Taiteilija Juva lahjoitti Raahen kaupungille kipsitöitä, joiden pronssiin valua ovat mahdollistaneet niin Raahen kaupunki, yritykset kuin yksittäiset kulttuurin ystävät.

Tuoreimman lisäyksensä veistospuisto sai kesällä 2021, kun Raahe-seura ja Raahen kaupunki rahoittivat Serenadi-nimisen veistoksen valun taiteilija Jari Janssonin aloitteesta, Raahe-seuran 40. toimintavuoden ja Pekanpäivien 50. juhlavuoden kunniaksi.

Rantakatu 50
92100, Raahe
one corner of Pekkatori square with old wooden houses in white, yellow and blue

Pekkatori Wanhassa Raahessa

Pekkatori on kansainvälisestikin arvokas umpikulmainen torikokonaisuus.
Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. Pekkatori on kansainvälisesti arvokas ja suomalaisten puukaupunkien toreista parhaiten säilynyt. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista; kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia. Torin ympärysrakennukset edustavat kaikki 1800-luvun puuklassismia.

Torin lounaiskulmalle oli varattu tontti myös raatihuonetta varten, mutta rakennushanke ei koskaan toteutunut. Raahen kaupunki osti 1860-luvulla raatihuoneeksi Brunowin perikunnalta Rantakadun varrella sijaitsevan talon. Se toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana.

Pietari Brahen patsas
Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen – kaupunkilaisten kesken Pekka – patsas seisoo keskellä Pekkatoria, nimeään kantavaa Brahenkatua pitkin merelle tähyten. Patsas pystytettiin vuonna 1888 ja sen on veistänyt Walter Runeberg. Joka kesä kotiseutujuhla Pekanpäivien aikaan patsas saa komeat kukkakäädyt kaulaansa.

Pekkatori
92100, Raahe
The old stone arch bridge in Pattijoki is a national road museum site

Pattijoen Kiviholvisilta

Pattijoen vanha kiviholvisilta on valtakunnallinen tiemuseokohde. Silta rakennettiin vuosina 1896-1897. Sillasta on käytetty myös nimityksiä Kirkkosilta ja Rännärin silta. Nimi ”Rännäri” taas on peräisin sillan läheisyydessä sijainneesta viinapolttimosta. Ennen nykyistä kivisiltaa paikalla on ollut useita puusiltoja. Sillan yli kulkeva tie muutettiin 1960-luvun lopussa valtatiestä paikallistieksi. Seitsenkymmenluvun puolivälistä saakka tie on toiminut pelkästään kevyen liikenteen väylänä. Tiemuseokohteeksi silta-alue nimettiin vuonna 1984.

Koulutie
92140, Raahe
Pekkatori square in old town raahe through a window with flowers

Historiallinen Wanha Raahe

Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme. Wanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.

Yksi kesän suosituimmista ohjelmanumeroista on Raahen Matkailuoppaiden järjestämät opastetut teemalliset kävelykierrokset. Nauti oppaiden kertomina tarinoista aikalaisista, kuninkaiden ja keisareiden visiiteistä, merikapteenien ja komerssien, maailmankävijöiden elämästä, arjesta nykyään, tavoista ja ihmisistä ennen ja tänään.

Vaikka autolla ajaminen on Wanhassa Raahessa sallittu, parhaiten pääset sen kokemaan rauhallisella kävelyretkellä pitkin kapeita katuja. Kun kävelet kesäisessä vanhassa kaupungissa, voit portinpielusten välistä edelleen nähdä suuret sisäpihat ja niillä vanhaa aikaa henkiviä puutarhoja. Lataa oppaaksesi Glopas-ääniopassovellus. Glopas on ladattavissa IOS ja Android laitteisiin sovelluskaupasta.

Lapinukon entisen kotakentän tienoille rakennettu kaupunki oli alkujaan vaatimaton. Vuonna 1659 piirretyn asemakartan, vanhimman Raahesta säilyneen kuvan mukaan, tuolloin kymmenvuotias kaupunki käsitti ainoastaan kymmenkunnan korttelia, joista useat olivat vain pieniä kaistaleita. Vain kaksi katua halkaisi pituussuunnan ja kolme leikkasi poikittain. Kaupunkia ympäröi niin kutsuttu tulliaita; tulliportteja oli kaksi: itäinen nykyisten Brahenkadun ja Reiponkadun risteyksen ulkopuolella ja eteläinen Pitkänkadun (nykyisen Kauppakadun) päässä suunnilleen nykyisen Koulukadun kohdalla. Kaupungin tuolloin jo vilkas satama oli pakkahuoneen, nykyisen Pakkahuoneen museon, rannassa. Rakennuspuusta ei ollut pulaa, kiveä saatiin mm. saariston luodoilta. Kreivi, kenraalikuvernööri Pietari Brahen, kuningatar Kristiinan käskystä perustama kaupunki kohosi kuin ”taikavoimalla”.

Kirkkokatu
92100, Raahe
Tasku island and historical daymark in the summer

Taskun Saaren Pooki Raahen Saaristossa

Taskun pooki rakennettiin v. 1853.
Pookin korkeus merenpinnasta 19,2 metriä, maanpinnasta 16,5 metriä. Suunnitellut Pohjanmaan merenkulkupiirin johtaja Albin Stjerncreutz. Pooki oli aluksi väriltään keltainen. Vuonna 1866 pookia korjattiin ja siinä yhteydessä kerrotaan, että se tervattiin ja maalattiin punamullalla, mutta v. 1877 se maalattiin kuitenkin taas keltaiseksi.
Taskun saarelle on ilmeisesti rakennettu ensimmäinen pooki jo aivan kaupungin perustamisen (1649) jälkeisinä vuosina.
Pookin pohjakaava on neliön muotoinen. Rakennus muistuttaa kirkon tornia ja vesikatto on pyramidin muotoinen, huipulla risti. Pookia korjattiin 1890,1909,1914. Vuonna 1922 pookin vuorausta uusittin, risti uusittiin ja oveen laitettiin lukko, maalattiin kahteen kertaan öljyvärillä.

Kesäisin saaristoon pääset saaristoristeilijöiden kyydittämänä, meloen tai suppaillen joko omatoimisesti tai opastetuilla retkillä omalla tai vuokrakalustolla, omalla tai vuokratulla veneellä. Saaristoristeilijät aloittavat tilausliikennekautensa yleensä jo toukokuulla ja se kestää aina lokakuulle saakka. Kesän aikataulut päivittäisistä lähdöistä julkaistaan Visit Raahen Saaristoristeilyt ja kuljetukset-sivulla.

Talvisin, kantojään aikaan, saariin pääsee kelien niin salliessa mm. rekikuljetuksilla. Retkeily jäätyneellä merellä hiihtäen, kävellen ja pyöräillen on paikallistenkin suuressa suosiossa. Lisätietoja löydät Visit Raahe sivustolta.

Tasku island
92100, Raahe
Hiking in Syöte

Syötteen patikointireitit

Syötteen alueella on 122 kilometriä merkattuja patikointireittejä. Reittien päälähtöpaikka on Syötteen luontokeskus, josta voi ostaa reittikarttoja sekä saada ajankohtaisen tiedon reittien kunnosta.

Kansallispuiston upeat maisemat, puhdas luonto, pitkospuiset polut sekä vaarojen ja tuntureiden huiput tarjoavat mahdollisuuksia monenlaiselle toiminnalle. Metsäisten vaarojen ja laaksojen halki kulkevat reitit soveltuvat sekä päiväretkeilyyn että pidemmille vaellusretkille. Alueen lyhyemmillä luontopoluilla on mahdollisuus sukeltaa Syötteen luontoon, historiaan sekä geologiaan.

Erätie 1
93280, Syöte
Retkeilijä hiihtää umpihangessa metsässä. Ympärillä puita ja aurinko paistaa takaa. Kuva: Eeva Mäkinen

Rokuan kansallispuisto

Rokuan kansallispuisto on osa Rokua Geoparkia, joka on Suomen ensimmäinen kohde UNESCOn ainutlaatuisten geologisten kohteiden verkostossa. Kansallispuiston lisäksi Rokua Geoparkiin kuuluvat Oulujärven ja Oulujokilaakson alueet.
Rokuan karulla hiekkamaalla ikivanhassa männikössä kulkevat perheen pienimmätkin jalalle mukavia polkuja. Hopeisten jäkälien peittämät dyynit kehystävät pieniä lampia, jotka kertovat jääkauden suuresta maanpinnan muotoja muokanneesta voimasta. Kansallispuiston sydämessä sijaitsevasta Pookivaaran tornista näet jopa Kainuun merelle asti.
Luonnonsuojelualueilla jokamiehenoikeudet eivät ole sellaisenaan voimassa. Tarkistathan aina retkikohteen säännöt ennen retkeäsi.
Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden tärkeänä tehtävänä on turvata luonnon monimuotoisuus sekä antaa ihmisille mahdollisuus nauttia ja rentoutua luonnossa luonnonsuojelun ehdoilla. Metsähallitus hoitaa kaikkia Suomen kansallispuistoja.

Jaakonjärventie 2
91670, Rokua
Hiastinhaaran suisto.

Hiastinhaaran luontopolku ja lintutorni

Paras retkeilyaika on keväästä syksyyn, koska alueella ei ole talvikunnossapitoa. Talvella keväällä kelien salliessa laavulle pääsee jäälatua Iin Rantakestilästä pitkin. Kesällä Pohjois-Iin kylän lampurin lampaat tekevät reitin varrella merkittävää maisemanhoitotyötä.

Kohteeseen on tienvarsiopasteet Valtatie 4 / E75-tieltä.

Iin Hiastinlahden alue kuuluu Natura 2000 -luonnonsuojelualueeseen ja on valtakunnallisesti merkittävä lintujen bongauskohde.

Hiastinhaaran luontopolkureitti on 2 km pituinen. Reitin lisäksi voi kulkea Patakarin rengasreitin (0,7 km), joka sijaitsee alueen loppupäässä lintutornin ja laavupaikan ympärillä. Molemmat reitit kulkevat osittain pitkospuita pitkin. Reitit soveltuvat hyvin lapsiperheille.

Alueella on biokäymälä sekä 7 opastaulua, jotka kertovat alueen luonnosta ja linnuista.

Lampukarintie
91100, Ii
Talvinen wanha Hamina.

Wanha Hamina

Iijoen rannan läheisyydessä sijaitseva Wanhan Haminan asuinalue on yksi suosituimmista Iin vierailukohteista. Alakadun ja Yläkadun asuintalot ovat pääosin vuosisatoja vanhoja. Vanhimmat rakennukset ovat hirsikerraltaan noin 1800-luvun alkupuolelta.

Wanhan Haminan läpi kulkee kulttuurireitti Ruustinna, jonka varrella voi tutustua opastaulujen kiinnostavien tarinoiden avulla Iin menneisyyteen, elinkeinoihin, taiteeseen, ja luontoon.

Wanha Hamina oli 1300-luvulla merkittävä Perämeren satama ja markkina-alue. Pääasialliset kauppatavarat olivat lohi, terva ja turkikset. 1500-luvulla Haminasta tuli Kustaa Vaasan määräyksestä Kemin, Tornion ja Oulun rinnalle virallinen kauppapaikka.

Puistotie 4
91100, Ii
Visit Hailuoto, Hailuoto, Information point, info, Hailuodon Elinkeinotoimijat ry

Hailuodon Matkailuneuvonta

Hailuodon Matkailuneuvonta on auki kesäsesongin aikana.

Muina aikoina voit ottaa yhteyttä sähköpostilla: [email protected]

Hailuoto sovelluksesta löydät ajankohtaiset tiedot saaren palveluista ja lautta-aikatauluista.

Lataa tästä:

https://apps.apple.com/fi/app/hailuoto/id1566657292?l=fi

https://play.google.com/store/apps/details?id=com.app_hailuoto.layout

Tervetuloa vierailemaan kauniiseen saarimaisemaan!

Luovontie 139
90480, Hailuoto
Kempele Local Museum

Kempeleen kotiseutumuseo

Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Nykyinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1886, pirtti, neljä kamaria, porstua ja kaksi kuistia. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi ”pankkikamarissa” noin 30 vuoden ajan.

Hirsinen navetta on rakennettu v. 1886, sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoji on vuodelta 1897, siinä on neljä erillistä huonetta: talli-, mankeli-, kalusto- ja traktorihuone.

Kirkkotie 18
90440, Kempele