Katsominen on myös kokemista

Museot ja näyttelyt antavat niin paljon – näkökulmia, katsauksia historiaan, tunnemyrskyjä. Puno reissusi niiden ympärille, vahva suositus!

Lajittele vinkit

Statue of Kekkonen in close

Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsas

Hankkeen Presidentti Urho Kaleva Kekkosen patsaan sijoittamiseksi Raahen kaupunkiin pani alulle Siika-Pyhäjokialueen liitto, joka halusi korostaa hankkeellaan Urho Kekkosen merkitystä Siika-Pyhäjokialueen kehittämisessä. Presidentti Kekkonen vaikutti muun muassa Rautaruukin terästehtaan sijoittumiseen Raaheen. Patsaasta on olemassa myös pienempiä versioita, ns. ”Pikku-Urkkeja”.

Rantakatu 43
92100, Raahe

Pekanpäivät, Raa­hen ko­ti­seu­tu­päi­vät

Pekanpäivät – Raahen kotiseutupäivät kerää yhteen kaikki Raahen ystävät! Tarjolla on viihdettä, kulttuuria, käyntikohteita, tapahtumia ja monenmoista mukavaa. Pekanpäivien järjestelyihin ovat kaikki tervetulleita – niin yritykset, yhdistykset kuin yksittäisetkin ihmiset. Tapahtumakokonaisuutta koordinoi Raahen kaupungin kulttuuripalvelut.

Kirkkokatu 28
92100, Raahe
Teoksia valokuvaaja Vesa Rannan näyttelystä.

Galleria Myötätuuli

Galleria Myötätuulessa on tarjolla monipuolisesti taidetta: maalauksia, tekstiilitaidetta, valokuvia, kädentaitoja, veistoksia, installaatioita tai lasten ja nuorten taidetta. Galleriaan on aina vapaa pääsy.

Kirkkokatu 28
92100, Raahe
Miner statue in Vihanti Raahe

Kaivosmiehen Patsas

Taiteilijakolmikko Rauli ja Raine Körkkö ja Veikko Laakso toteuttaman patsaan keskushenkilönä esiintyy porari, joka edustaa kaivoksen aatelia sekä taidoiltaan että ansioiltaan. Porarihahmo ja massiivinen paasi porarin ympärillä kuvaavat vaikuttavasti kaivosta työympäristönä.

Vihannin kaivos Lampinsaaren kylässä tarjosi 40 toimintavuotensa aikana toimeentuloa niin syntyperäisille vihantilaisille kuin sadoille muualta tulleille työmiehille. Muualta tulleet työntekijät asettuivat asumaan kaivoskylään yhtiön rakennuttamiin taloihin, työmiehet pienempiin, ”herrat” isompiin eri laidalle kylää.
Asialle omistautuneen patsastoimikunnan toimesta rahat kaivosmiespatsaaseen kerättiin monelta taholta, mm. Lontoon vävyn orgnisoimilla pianokonserteilla. patsas paljastettiin vuonna 2014 muistuttamaan Vihannin mainarihistoriasta.
Kaivosmiespatsasta pääset ihailemaan Vihannin pääkadun varrella. Käy myös tutustumassa mielenkiintoiseen Lampinsaaren kaivoskylään!

Teksti perustuu Liisa Honkakosken Kaleva-lehdessä julkaistuun artikkeliin.

Kirkkotie 16
86400, Raahe
Varvi Mast in Raahe pays tribute to old shipbuilders.

Varvin Masto

Näyttävä maamerkki muistuttaa purjelaivakauden ammattiylpeydestä ja purjelaiva-aikakauden merkityksestä Raahelle. 20 metriä korkea muistomerkki noudattelee mittasuhteiltaan maston sijaintipaikalla rakennetun Priki Ahton mastoa noin kolmasosan alkuperäistä pienempänä. Priki Ahto seilasi maailman merillä raahelaisomistuksessa 1867–1897, ja sen rakennutti aikoinaan Fredrik Soveliuksen kauppahuone. Varvi-Välikylän kyläyhdistyksen pystyttämä Varvin masto paljastettiin elokuussa 2021.

Varvintie
92100, Raahe

Raahen Kirjamessut

Vuosittainen Raahen kirjamessujen ohjelmisto on venähtänyt viikon mittaiseksi kirjafestivaaliksi. Kirjallisia tapahtumia järjestetään 20.9. – 1.10.2022 eri puolilla kaupunkia ja luvassa on luentoja, kirjailijavierailuja, ohjelmaa lapsille ja nuorille sekä monenmoista kirja-aiheista kohtaamista.

Varsinaista messupäivää vietämme lauantaina 1.10. klo 10 – 15 jolloin Raahen kaupunginkirjasto täytyy kirjojen myyjistä, kirjailijoista ja lukijoista.

Varaa ilmainen myyntipaikkasi osoitteesta [email protected]

Kirkkokatu 28
92100, Raahe
Old Town Raahe advent calendar window

Wanhan Raahen Joulukalenteri

Wanhan Raahen Joulukalenteri helpottaa joulun odotuksen jännitystä. Joulun lähestyessä Raaheen laskeutuu jälleen omanlainen tunnelmansa kun Wanhan Raahen joulukalenteri avautuu, ikkuna kerrallaan joulukuun ensimmäinen päivä lähtien, esitellen 24 perinteistä ja omanlaista upeaa, vuosittain vaihtuvaa vanhan kaupungin kohdetta. Ikkunoiden koristelusta vastaavat historiallisen ja eläväisen puukaupungin asukkaat, yrittäjät ja muut vanhoissa puutalokortteleissa toimivat. Wanhan Raahen jouluiset ikkunat ovat ihasteltavissa 1.12. – 6.1. paikan päällä sekä kuvina ja tarinoina Visit Raahen digitaalisissa kanavissa.

Tarinoita Wanhasta Raahesta ja entisraahelaisista
Raahelainen kirjailija Kirsti Vähäkangas kirjaa jokaisen 24 ikkunan kohdalle historiallista tarinaa kertoen joko kyseisen talon historiasta tai muutoin Raahen historiasta. Tarinat julkaistaan linkatulla Visit Raahen sivulla aina päivä kerrallaan, kuvia voit ihailla myös Visit Raahen Facebookissa ja Instagramissa. Kun haluat jakaa omia kalenterikuviasi Wanhasta Raahesta, muistathan tägätä ne #visitraahe ja #wanhanraahenjoulukalenteri. IG storeissa tägää myös @visitraahe niin tuotoksesi voi tulla jaetuksi.

Ota kartta mukaan jouluiselle kävelykierrokselle
Tonttupajalla valmistellaan jälleen kartta, jonka avulla voit kiertää joulukalenterin kohteet. Kartan pohjana on vanha säännölliseen ruutukaavaan perustuva puutalokorttelien alue. Pietari Brahen perustama Raahen kaupunki sai ensimmäisen asemakaavansa, säännöllisen ruutukaavan, vuonna 1650. Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy vuoden 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta.

Kirkkokatu 28
92100, Raahe

Muistokoti Aappola - Liminka

Muistokoti Aappola on Abraham Ojanperän taiteilijakoti ja keskeinen osa Vanhan Limingan museoaluetta. Liminkalaisen oopperalaulajan ja suomalaisen laulutaiteen alkuaikojen merkittävimmän pedagogin Abraham Ojanperän muistokoti esittelee laulajan elämää. Museoalueeseen kuuluu lisäksi Vilho Lampi -museo ja Limingan kotiseutumuseo.

Abraham Ojanperä (1856–1916) oli liminkalaissyntyinen oopperalaulaja ja laulupedagogi. Orvoksi jääneen Ojanperän laulunlahjat tunnistettiin Limingassa ja paikkakunnan isännät ja emännät kustansivat hänelle opinnot Jyväskylän seminaarissa. Jyväskylästä lahjakkaan laulajan tie vei ensin Helsinkiin ja sieltä Dresdenin kuninkaalliseen konservatorioon. Opiskeluaikanaan hän esiintyi erittäin menestyksellisesti Dresdenissä. Vuonna 1882 Abraham Ojanperä houkuteltiin palaamaan kotimaahan juuri perustetun Helsingin Musiikkiopiston (nyk. Sibelius Akatemian) ensimmäiseksi laulunopettajaksi. Ojanperä toimi Musiikkiopiston laulunopettajana 30 vuotta. Hän erosi virastaan vakavan sairauden vuoksi ja palasi Liminkaan. Abraham Ojanperä kuoli sydänhalvaukseen Limingassa 1916. Laulajan kuoleman jälkeen hänen omaisuutensa muutettiin testamentin mukaan rahaksi ja perustettiin stipendirahasto. Ojanperän ystävät päättivät kuitenkin perustaa Ojanperän museon.

Museoksi muutetun Aappolan vahvuus on hyvin säilynyt 1900-luvun alun taiteellinen ja eurooppalaisuutta henkivä interiööri värikkäine tapetteineen, mattoineen, oviverhoineen sekä huonekaluineen. Rakennus itsessään koostuu kahdesta osasta; matala vanha puoli on rakennettu 1800-luvun loppupuolella, ja tornimainen uusi puoli on rakennettu 1910 sisältäen kolmeen eri ilmansuuntaan olevat ulkoterassit. Molemmissa on hirsirunko ja ne noudattelevat rakennustavoiltaan ajan tyypillistä pohjoispohjalaista rakentamista. Uusi puoli sen sijaan on ulkonäöllisesti varsin omaleimainen koko Suomen mittakaavassa.

Muistokoti Aappolan kirjavaa interiööriä pääsee ihastelemaan kesäkaudella.

Rantatie 14
91900, Liminka

Vanha Liminka

Vanha Liminka sijaitsee kävelymatkan päässä Limingan keskustasta. Keskeinen osa Vanhaa Liminkaa on museoalue, mihin kuuluu oopperalaulaja Abraham Ojanperän muistoa kunnioittava muistokoti Aappola, Limingan kotiseutumuseo sekä taidemaalari Vilho Lammen tuotantoa ja esineistöä esittelevä Vilho Lampi -museo. Vanhan Limingan ainutlaatuiset museokohteet kutsuvat tutustumaan liminkalaisten merkkihenkilöiden tarinoihin ja alueen historiaan.

Vanha Liminka on osa Limingan Rantaa, joka on kulttuurihistoriallisesti arvokasta maisema-aluekokonaisuutta. Liminganjoen vartta mukaileva Rantatie oli ennen Limingan palveluiden keskus ja päätie yhdistäen etelän ja pohjoisen kulkuyhteydet. Maalaistalot joen kummallakin puolella muodostivat tyypillisen nauha-asutuksen. Palvelut oli sijoitettu maalaistaloihin, eikä erillisiä virasto- ja liiketaloja ollut kuten nykyisin, joten ympäristön ilme oli hyvin maanläheinen ja yhtenäinen.

Vanhan Limingan emäpitäjän historia ulottuu yli 500 vuoden taakse: Liminka mainitaan kirjallisessa lähteessä ensi kerran vuonna 1477. Laajimmillaan pitäjä oli 1600-luvun alussa, jolloin sen alue ulottui Pohjanlahdesta kauas Kainuuseen – Oulu ja Kajaanikin olivat tuolloin osa Liminkaa! Kansanperinne kertoo Limingan saaneen nimensä Limmi-jättiläisestä, joka vaikutti seudulla muinoin.

Nykyään vanhoja rakennuksia voi ihastella kävelemällä tai pyöräilemällä jokivartta pitkin ja vierailemalla museokohteissa. Vanhan Limingan vierailun ohessa kannattaa piipahtaa myös Limingan Taidekoulun pihapiirissä, mikä on välittömässä läheisyydessä. Museoalueen vieressä on myös Abrahamin kulttuuripuisto, josta on kehittymässä kunnan vapaa-ajanvieton, kulttuurin ja tapahtumien keskus.

Rantatie 14
91900, Liminka

Kotiseutumuseo Liminka

Limingan kotiseutumuseo sijaitsee Vanhassa Limingassa ja se on yksi museoalueen kohteista. Lisäksi museoalueeseen kuuluu Vilho Lampi -museo ja muistokoti Aappola.

Kotiseutumuseo koostuu useista rakennuksista, jotka sisältävät Limingan historiaan, maatalouteen ja varsinkin niittyviljelyyn liittyvää esineistöä. Kotiseutumuseoon kuuluvat muun muassa kalastus- ja maitotalousaitat, jyvämakasiini ja Limingan 500-vuotisjuhliin vuodeksi 1977 rakennettu perinnehalli, johon on koottu Limingan historiaa esittelevä näyttely. Alueelle siirretyn entisen pitäjän lainamakasiinin ja aitan lisäksi alueeseen kuuluu vanha tuulimylly.

Museo on avoinna kesäkaudella.

Rantatie 14
91900, Liminka
Louise Bourgeois: Triptych for the Red Room (3)

Tanssi! Liikettä kuvatai­teessa 1880–2022

Voiko tanssin vangita taideteokseen tai liikkuvan ruumiin pysäyttää kuvaksi?

Tanssi!-näyttely kutsuu tanssin ja kuvataiteen äärelle katsomaan ja kokemaan. Näyttelyn teoksista välittyvät niin tanssin elämänvoima, ilo ja kiihko kuin hiljaisuus, suru ja hauraus. Samalla kun liikkuva ihmisruumis on täynnä elämää, sen virtausta ja voimaa, on läsnä myös väsymys, sairaus ja kuoleman vääjäämättömyys.

Näyttelyn ytimessä ovat suomalaisten taidemuseoiden 1900-luvun kokoelmat: miten kokoelmiin taltioituneet kehollisuutta ja liikettä kuvaavat teokset osaltaan heijastelevat taidehistoriallisia ja kulttuurillisia virtauksia koskettaen samalla laajempia yhteiskunnallisia näkemyksiä. Tanssiin liittyy ajatus vapauttavasta ja vallankumouksellisesta ilosta ja toisaalta koreografisten liikkeiden tarkasta ja keskittyneestä harjoittelusta. Näyttely havainnoi, miten estetisoitua liikettä on kuvattu visuaalisissa taiteissa kaksiulotteisina kuvina tai kolmiulotteisina muotoina ja miten liikkuva keho on ilmentänyt erilaisia identiteettejä, sukupuolirooleja ja kulttuurillisia ihanteita.

Näyttely perustuu HAM Helsingin taidemuseon alkuperäiskonseptiin, jonka kuratoivat taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schreck ja näyttelyamanuenssi Arttu Merimaa. Oulun näyttelyn päivitetystä versiosta ja uusista teosvalinnoista ovat vastanneet Schreck ja intendentti Elina Vieru.

Kasarmintie 9
90100, Oulu
Vilho Lampi Museum

Vilho Lampi museo - Liminka

Vilho Lampi –museo on yksi Vanhan Limingan museoalueen kohteista. Vilho Lampi –museo tutustuttaa vierailijan liminkalaisen taidemaalari Vilho Lammen, yhden suomalaisen taidehistorian merkkihenkilöistä, taideteoksiin. Museoalueeseen kuuluu lisäksi muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo.

Taidemaalari Vilho Henrik Lampi (1898–1936) tunnetaan erityisesti uhmakkaista omakuvistaan, voimakkaista kansankuvauksistaan sekä Limingan lakeutta, Liminkaa ja liminkalaisia kuvaavista maalauksistaan. Vilho Lammen töitä esittelevä taidemuseo ja näyttely on avattu vuonna 1972 Pohjois-Suomen vanhimpaan kansakoulurakennukseen. Kivikouluksi kutsutussa vuonna 1869 valmistuneessa uusrenessanssipiirteisessä rakennuksessa aloitettiin koulunkäynti syksyllä 1871.

Vilho Lampi oli monipuolinen taiteilijalahjakkuus. Lampi kävi Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulua vuosina 1921–1925 ja oli jo opiskeluaikanaan taiteilijana tuottelias, minkä ansiosta häntä ihailtiin ja kutsuttiin ystäväpiirissä Nero-Lammeksi. Kuvataiteiden ohella hän myös kirjoitti erilaisia tekstejä, runoja, puheita ja aforismeja sekä harrasti lausumista ja näyttelemistä. Lampi sai työstään kansainvälistä tunnustusta ja hänen teoksiaan oli esillä näyttelyissä myös ulkomailla. Vilho Lampi tasapainoili koko elämänsä vahvan taiteilijakutsumuksensa ja sukutilansa Matinlaurin töiden välillä. Lyhyeksi jääneen uransa aikana hän ehti kokeilla monia maalaustyylejä ronskista ekspressionismista uusasiallisuuteen ja lopputuotannon herkkään pointillismiin. 14 vuotta kestäneen uransa aikana Lammen on arvioitu maalanneen yli 550 teosta. Lampi kuoli 38-vuotiaana tehtyään itsemurhan hyppäämällä Oulujoen rautatiesillalta Merikoskeen, Oulujokeen. Vilho Lammen hautakivessä on hänen ystävänsä Martti Tarvaisen tekemä pronssireliefi, joka esittää taiteilijaa.

Vilho Lampi –museoon voi tutustua kesäaikaan nimellisellä käyntimaksulla.

Rantatie 14
91900, Liminka
Oil painting from 1896.

De Urbe Uloa – maalauksia Oulun kaupungista

De Urbe Uloa – maalauksia Oulun kaupungista -näyttely esittelee Pohjois-Pohjanmaan museon kokoelmissa olevia maalauksia. Suurin osa esillä olevista noin 30 teoksesta ei ole ollut aiemmin esillä näyttelyissä.

Maalaukset keskittyvät pääosin Oulun ydinkeskustaan. Niin öljy- ja akvarellimaalauksissa kuin guasseissa ja piirroksissa esiintyy maisemia Oulun kaupungista, ja joko yhä katukuvassa olevia tai katukuvasta poistuneita rakennuksia. Teokset ovat tulleet museon kokoelmiin vuosien varrella muun lahjoitusmateriaalin mukana.

Ainolanpolku 1
90130, Oulu
A happy girl is playing that she is fishing.

Leikkipaikka Leikkilä

Leikkilässä voi kokea, miltä tuntui olla lapsi yli 100 vuotta sitten.

Pohjois-Pohjanmaan museossa noin 30 neliömetrin suuruinen tila on sisustettu leikkimistä varten. Ajallisesti Leikkilässä ollaan 1800–1900-lukujen vaihteen Oulussa. Näyttelyssä voi leikkiä olevansa vaikkapa torikauppias, kalastaja tai kauppaporvarisperheen lapsi. Näyttely on toiminnallinen, eli kävijä pääsee itse touhuamaan ja leikkimään.

Näyttelyn oheen tuotettu Leikkilän lehti tarjoaa tietoa siitä, mitkä asiat Oulussa ovat tuolloin puhuttaneet perheitä, minne on matkustettu ja millaisia leluja kaupoissa on myyty.

Leikkilän suunnittelussa on huomioitu kestävä kehitys. Toteutuksessa on hyödynnetty paljon kierrätysmateriaaleja. Lisäksi joitain aiempien näyttelyiden suosikkikohteita on tuotu uudelleen yleisön käyttöön.

Ainolanpolku 1
90130, Oulu
Vanha tuulimylly.

Pudasjärven kotiseutumuseo

Pudasjärven kotiseutumuseo sijaitsee noin 10 km Kurenalan keskustasta Pudasjärven rannalla tie nro 855 (Siuruantie) varrella. Museo sijaitsee kirkon läheisyydessä ja alueen sivuitse kulkee vanha kirkkotie.

Pudasjärven kirkkomaisema on osa valtakunnallisesti arvokasta Aittojärvi-Kynkään maisema-aluetta. Yhdessä vanhan puukirkon, kellotapulin ja harvinaisen katetun hirsiaidan kanssa kotiseutumuseo muodostaa historiallisesti arvokkaan yhtenäisen alueen, joka tarjoaa vierailleen tutustumismatkan menneeseen aikaan laajan esineistön ja rakennusten saattelemana.

Museo avattiin 19.6.1960 vuonna 1859 valmistuneeseen entiseen viljamakasiinirakennukseen. Esinekeräys aloitettiin jo 1957 ja se jatkuu edelleen. Esineistö onkin erittäin laaja, rakennuksiakin on yli kaksikymmentä: esinemuseon sisältävä viljamakasiini, Niemelän talo, jonka pirtti on entinen savupirtti 1700-luvulta, metsämuseo, paja, ruotusotamiehen torppa, riihi, tuulimylly, puoji, pakoaittoja ym. Tuorein rakennushankinta, räätäli ja valokuvaaja Paavo Räisäsen tupa, kohosi Niemelän pirtin ja viljamakasiinin väliin syksyllä 2013. Museoalueen pinta-ala on n. kolme hehtaaria.

Museo onkin yksi maamme arvostetuimpia sen laajuuden, monipuolisen kokoelman ja hyvän hoitonsa ansiosta. Tarjolla on museo-opastuksia niin ryhmille kuin yksittäisille vieraillekin. Lisäksi alueella järjestetään erilaisia tapahtumia.

Lue tarkemmin museosta ja aukioloajoista kotisivuiltamme.

Siuruantie 225
93100, Pudasjärvi

Meriretki Kiira-laivalla Maakallaan

Hyppää Kiira-laivan kyytiin ja vieraile ainutlaatuisella Maakallan saarella.
Matka kestää n. 3,5 tuntia, josta 1,5 tuntia perillä Maakallassa.
Saarella pääsee ihastelemaan vanhoja kalastajamökkejä sekä vierailemaan idylliseen, vuonna 1780 rakennettuun puukirkkoon ja kalastusmuseoon.
Tämä Suomen ainoa itsehallintosaari on yksi Kalajoen upeimmista vierailukohteista.
Tule nauttimaan merellisestä päivästä lempeille aalloille!

Keskuskarintie
85100, Kalajoki

Oulun Muusajuhlat

Poikkitaiteellinen sanataidefestivaali Oulun Muusajuhlat tarjoaa kuuden päivän aikana kymmeniä tilaisuuksia, joista suurin osa sisältää kirjailijavierailuja ja kirjallisuuskeskusteluja, mutta mukana on myös muun muassa musiikkia, teatteria ja runoesityksiä.

Tapahtumia on ravintoloissa, kirjastoissa ja Oulun lähikunnissa. Suurin osa tapahtumista on pääsymaksuttomia.

Antiikin yhdeksän runotarta eli muusaa ovat innoittaneet ihmiskuntaa antiikin ajoista saakka. Nyt muusat houkuttelevat jälleen lukemisen ja kirjoitetun maailman pariin. Kirjat ilahduttavat, lumoavat ja vangitsevat. Niiden äärellä voi eläytyä, hurmaantua, muistella, harhailla ja viipyillä – kirjoissa on kaikki meidän tarinamme ja lukemattomat maailmat.

Festivaalin tuottaa Huutomerkki ry.

Kaarlenväylä 3
90100, Oulu
tyttö soittaa viulua, taustalla taulu

Oulunsalo Soi

Oulunsalo Soi on ihmisläheinen, intiimi, monipuolinen ja korkeatasoinen kamarimusiikkifestivaali, jonka konsertit ja tapahtumat yllättävät, koskettavat ja tuovat hymyn huulille.

Konsertit kutsuvat perinteisempiin konserttisaleihin sekä uusiin tapahtumapaikkoihin. Ohjelmaa täydentää myös poikkitaiteellinen sisältö.

Hallituskatu 7
90100, Oulu

Oulun Taiteiden Yö

Oulun Taiteiden yö tekee koko kaupungista yhden suuren kulttuuriareenan!

Yhden illan ja yön ajan Oulun seudun kulttuurintekijät tarjoavat kortteleittain ilmaista ja vapaata taidetta ja viihdettä kaikille kynnelle kykeneville sekä kykenemättömille. Yhteenlaskettu yleisömäärä kohoaa jopa 30 000:n yläpuolelle.

Hallituskatu 7
90100, Oulu

Ilmakitaransoiton MM-kisat

Vuodesta 1996 saakka järjestetyistä Ilmakitaransoiton MM-kisoista on kasvanut kansainvälisen yleisön ja median lemmikki, joka levittää sanomaansa eri puolilla maailmaa. Ilmakitaravuosi saa huipennuksensa Oulussa, kun kansalliset mestarit ja mustat hevoset saapuvat mittelemään maailmanmestaruudesta levittäen samalla rauhan sanomaa.

Maailmanmestaruus ratkaistaan pääsymaksuttomassa ja ikärajattomassa finaalispektaakkelissa. Edeltävänä iltana käytävässä Mustien hevosten karsinnassa palkintona on äkkilähtö MM-finaaliin. Lisäksi festivaali tarjoaa ilmakitara-aiheista lähiseutumatkailua kansainvälisille kisaturisteille.

Ilmakitaransoiton MM-kisat järjestää Airnest Productions Oy.

Kirkkokatu 17
90100, Oulu
A smiling girl dressed in an old-fashioned role costume. In the background is the Museum of Northern Ostrobothnia.

Pohjois-Pohjanmaan museo

Pohjois-Pohjanmaan museossa Oulun kaupungin, Pohjois-Pohjanmaan sekä Suomen historia tulevat tutuiksi mieleenpainuvalla tavalla. Museon näyttely tempaa mukaansa historian pyörteisiin niin päiväkoti-ikäiset, nuoret kuin senioritkin.

Esineiden, ilmiöiden, oululaisten vaikuttajien ja tavallisten ihmisten tarinat heräävät museossa eloon. Tervantuoksua ja tunnelmaa, seikkailuja maailman merillä ja Vaaran kaupunginosan vähäväkisten elämää. Sitä kaikkea ja paljon muuta on Oulun menneisyys. Näyttelymme katseenvangitsija on pienoismalli, joka esittää Pohjolan Valkean kaupungin sellaisena kuin se oli ennen sotia vuonna 1938.

Kulttuurihistoriallinen maakuntamuseo sijaitsee kauniissa Oulujokisuistossa. Talosta kolme kerrosta on näyttelykäytössä. Kaupungin sydämessä Ainolan puistossa ja Oulun Hupisaarilla sijaitsee oululaisen kulttuurin kehto.

Ainolanpolku 1
90130, Oulu
Farmyard. A red log building in the background.

Turkan­saaren ulkomuseo

Idyllisessä Turkansaaressa pääset aikamatkalle menneisyyteen. Oulun kaupungin läheisyydestä löydät historiallisen maalaismaiseman ja luonnonkauniin ympäristön. Turkansaari kertoo tarinoita pohjoisesta perinteisestä maaseudun arjen ja juhlan elämästä.

Turkansaaren ulkomuseo sijaitsee kolmella saarella Oulun keskustasta Oulujokea pitkin yläjuoksulle päin. Museo on Suomen toiseksi vanhin ulkomuseo, jonka perustamisvuotena pidetään vuotta 1925. Tuolloin saaren vuodelta 1694 oleva puukirkko palautettiin alkuperäiselle paikalle. Museosaarille on siirretty ja pelastettu rakennuksia muualta.

Turkansaaressa tapahtuu koko kesän – pääset tutustumaan entisajan elämään Pohjois-Pohjanmaalla seuraamalla kesällä lukuisia työnäytöksiä ja vaikkapa tervanpolttoa heinäkuussa. Museon pääteemoja ovat Oulun seudulle perinteinen maa- ja metsätalous, kalastus ja tervahistoria. Vuoden päätapahtumia Turkansaaressa ovat juhannusjuhlat, tervanpolttoviikko, Rahvaan päivät, Jaakonpäivät, syysmarkkinat ja maalaisjoulutapahtumat.

Turkansaarentie 165
90310, Oulu
A girl moving the light tubes.

Tiedekeskus Tietomaa

Halusitpa sitten oppia tai pitää hauskaa, kuluttaa aikaa kaiken kivan äärellä tai haastaa aivojasi ja kehoasi, on Oulun oma tiedekeskus juuri oikea paikka sinulle. Tiedekeskus Tietomaa on Oulussa ja koko Pohjois-Suomessa jo käsite, sillä vuosikausia se on ollut yksi tunnetuimmista nähtävyyksistä Oulussa.

Tiedekeskus Tietomaan teemanäyttelyissä on yli 150 toiminnallista kohdetta. Uusia näyttelyitä avataan vuosittain ja poistuvien näyttelyiden vetonaulat siirretään perusnäyttelyn osaksi. Näyttelyiden aiheet esittelevät tieteen ja tekniikan eri osa-alueita kiinnostavasti ja viihdyttävästi.

Tietomaan jättielokuvateatterissa esitetään mahtavia 3D-elokuvia, jotka vievät katsojat milloin merten syvyyksiin tai viidakon kätköihin ja milloin avaruuden äärettömyyteen tai dinosaurusten aikaan. Tietomaan teatterissa on Suomen yksi suurimmista valkokankaista.

Tietomaan upea 45-metrinen torni valmistui 1920-luvulla nahkatehtaan vesitorniksi. Tornin lasihissillä voi matkustaa aina 35 metrin korkeuteen sisätasanteelle, josta avautuu upea näkymä yli Oulun kaupungin.

Nahkatehtaankatu 6
90100, Oulu

Voimala 1889

Voimala 1889 tarjoaa tapahtumia ja kulttuuria urbaanissa ympäristössä!

Voimala 1889 sijaitsee samassa pihapiirissä Tuba Food & Loungen ja Ravintola Rauhalan kanssa Ainolanpuiston kupeessa. Ravintolamme toimii monipuolisena kulttuurin ja tapahtumien kehtona. Meillä pääset nauttimaan keikoista ja erilaisista kulttuuritapahtumista sekä sisällä että ulkona Oulun aurinkoisimmalla patiollamme! Voimala 1889 toimii myös inspiroivana taidegalleriana vaihtuvien taidenäyttelyiden myötä.

Voit järjestää innovatiiviset kokoukset ja yritystilaisuudet rauhallisissa ja inspiroivissa Voimala 1889:n tiloissa Oulun keskustan välittömässä läheisyydessä. Juhlasali soveltuu maksimissaan noin 60 hengen kokouksiin ja tilaisuuksiin. Valitse kokoustarjoilut valmiista paketeista tai pyydä toiveidesi mukainen tarjous. Kaikki kokouspaketit saatavilla myös vegaanisilla tarjoiluilla!

Historiallisen hohtava Voimala 1889:n juhlasali tarjoaa puitteet 20–60 henkilölle häiden, syntymäpäivien ja muiden perhejuhlien viettoon keskustan kupeessa, Hupisaarten puistojen ja Oulun tuomiokirkon läheisyydessä. Ammattitaitoinen juhlapalvelumme auttaa juhliesi järjestämisessä pieniä yksityiskohtia myöten ja vanha voimalarakennus tarjoaa puitteet ikimuistoisiin juhliin.

Meiltä saat laadukkaat, käsintehdyt tarjoilut juhliisi, olipa kyseessä 20 hengen pöytiin tarjoiltu illallinen tai 60 hengen juhlabuffet. Toivo ja kerro, autamme suunnittelussa! Voit räätälöidä juhliisi sopivan juhlabuffetin tai pöytiintarjoilun menun.

Voimala 1889 tarjoaa elämyksellisiä saunakokemuksia ryhmille. Saunalla on upeat ja historialliset puitteet virkistäytymiseen, työhyvinvointiin ja polttareihin. Voimala 1889:n tilat koostuvat eteisestä, saunakamarista, vessasta, pukuhuoneesta, kahdesta pesutilasta ja saunasta. Saunakamarissa mahtuu oleskelemaan max. 12 henkeä ja lauteille mahtuu kerralla n. 10 saunojaa.

Teretuloa Voimala 1889:in!

Kasarmintie 1
90130, Oulu
Oulu city reflection in the water at the night time.

Oulun vesipeilit kaupungin kuvastimena

Jokisuiston kulttuurimaisema tarjoaa tekemistä myös valokuvausta rakastaville. Torinrannan historiallinen alue, puistojen jylhät puut ja valoarkkitehtien taidolla valaistut kävelysillat ja monumentaalinen patosilta sekä näyttävät vesiltä käsin upeilta että luovat kauniita heijastuksia veden pintaan. Vesillä meloessa näet Oulun vesipeilit koko komeudessaan, kun kulttuurimaisema piirtyy veteen. Maalta käsin ihaillessa esimerkiksi Hupisaarilta, Linnansaaresta sekä Oulujoen ylittävältä Rautasillalta vesipeilit esittäytyvät näyttävinä ja pääset vangitsemaan sykähdyttävät maisemat valokuviin.

Kauppatori 2
90100, Oulu
Perinteisiä muruhuiskia luonnonmateriaaleista

Muruhuiskat ja patasudit

Pajassa valmistamme erilaisia muruhuiskia ja patasuteja luonnonmateriaaleista. Kuituniput kootaan yhteen kestäviksi kodintyökaluiksi. Pajan hintaan sisältyy materiaalimaksu (ohjaus + 2 kpl patasuti ja 1 kpl muruhuiska).

Hinta 37€ / jäsenhinta 32€.
Non-stop-paja to 7.7.2022 tai ti 19.7. klo 12-17 välillä. Saavuthan paikalle viimeistään klo 15.30. Ei ennakkoilmoittautumista!

Rautatienkatu 11 b
90100, Oulu
Lapsi piirtää narureppuun kangasliiduilla kesäisen kuvan.

Kesäseikkailijan reppupaja lapsille

Tule mukaan luomaan oma kuvitus reppuun, jossa kulkee näppärästi mukana kesäseikkailulla tarvittavat tavarat sekä retkiltä mukaan tarttuneet aarteet ja muistot!
Piirrätkö kuvaan meren ja Nallikarin uimarannan, Kiikkusaaren puutarhan kukkaloiston tai vaikkapa hauskan jäätelöhetken?
Pajalla piirretään puuvillaiseen narureppuun kangasliiduilla kesäinen kuva. Lopuksi kuva kiinnitetään kankaaseen silittämällä.
Työpaja pe 8.7.2022 klo 12-17 tai pe 22.7.2022 klo 12-17.
Hinta 20€/osallistuja (hinta sisältää materiaalit yhden repun valmistukseen ja ohjauksen työpajassa).
Ei ennakkoilmoittautumista. Pajan kesto alle tunti.

Rautatienkatu 11 B
90100, Oulu
Purkkivärjäyksessä käytettävät materiaalit ja värjätty lankavyyhti.

Purkkivärjäys

Värjää yllätyksellinen lankavyyhti kasveilla tai biojätteillä!
Purkkivärjäys on hauska ja helppo tekniikka, jossa langat värjätään lasipurkissa. Värjäysmateriaalina voi käyttää esimerkiksi erilaisia bioroskia tai luonnosta löytyviä kasveja.

Lähde mukaan värjäyskokeilujen matkalle. Työpajassa värjäämme 100 g:n lankavyyhdin. Et tarvitse mukaasi muuta kuin kokeilumieltä, kaikki tarvikkeet värjäykseen saat meiltä.
Työpaja pe 8.7. klo 12-17 tai
Työpaja pe 22.7. klo 12-17
Hinta: 25€/osallistuja (hinta sisältää 100g villalankaa, lasisen purkin, apuaineet ja ohjauksen)
Työpaja järjestetään non-stopina, eli voit tulla sinulle sopivaan aikaan, kuitenkin viimeistään klo 16.00.

Rautatienkatu 11 B
90100, Oulu
Seafood pasta.

Bistoria Iso-Syöte

Herkullisten makujen Bistro.
Bistoriassa on mukava rentoutua ja kokoontua aktiivisen päivän päätteeksi ystäviesi kanssa, hyvän ruoan ja juoman ääreen tai lasilliselle. Nautinnollinen ruoka ja drinkit sekä lämminhenkinen palvelu saavat sinut palaamaan uudelleen hymyillen. Aamiainen, lounas, illallinen ja baari.

Romekievarintie 4
93280, Pudasjärvi

Oulun taidemuseo

Kuvilla, katsomisella ja visuaalisella itseilmaisulla on suuri merkitys arkielämässä nykyisin. Vaikka kuvat ympäröivät meitä kaikkialla, taidemuseo pistää paremmaksi. Suhteellisen harva hankkii laajamittaisesti kuvataidetta kotiinsa, mutta taidenäyttelyissä kaikki on periaatteessa sinun ja sinulle; kokemukset, tulkinnat, kysymykset, oivallukset, tunteet. Ei ole olemassa elämänaluetta, jota taide ei käsittelisi. Ja makuasioista voi aina kiistellä!

Usein kuulee sanottavan, että taide on niin vaikeaa. Ei se sen vaikeampaa ole kuin elämä ylipäänsäkään. Ken elää, näkee. Mitä enemmän taiteelle altistuu, sitä enemmän se antaa. Tulla taideuteliaaksi on vähintäänkin yhtä kannatettavaa kuin tulla taideasiantuntijaksi.

Oulu on perinteikäs kuvataidekaupunki, jossa työskentelee paljon ammattitaiteilijoita ja josta on ponkaistu maailmalle. Monissa lähikunnassa, kuten Limingassa, Hailuodossa, Iissä, Tyrnävällä ja Pudasjärvellä on aktiivista taide-elämää – kiitos taiteilijoiden ja taidekentän toimijoiden. Taidemuseo eroaa siinä mielessä muista Museo- ja tiedekeskus Luupin kohteista, että sillä on tallentavan ja tutkivan roolin lisäksi taidelaitosidentiteetti. Sisältöjä tehdään läheisessä yhteistyötä taiteen tekijöiden kanssa. Taidemuseon näyttelyohjelmistossa näkyy monipuolisesti oman alueen kuvataide, erilaiset teemat ja kokoelmaesittelyt, kotimaisen kuvataiteen kiinnostavat nostot sekä kansainväliset erikoisnäyttelyt. Maakuntaa palvelevat aluetaidemuseon kiertonäyttelyt, ja lapsille on omia päiväkotinäyttelyitä. Aina ei siis tarvitse lähteä merta edemmäs bongailemaan, sillä kotikaupungin taidemuseossakin vierailemalla pysyy nykytaiteen ja kaikenikäisen taiteen matkassa.

Miljööstä puheen ollen, itse taidemuseorakennus on varsin silmää miellyttävä ja charmikas. Johtuneeko siitä, että Veljekset Åström Oy:n vanha tehdasrakennus 22, jossa sijaitsi muun muassa nahkatehtaan pääkonttori ja ruokala, on saanut hyvän toisen elämän.

Kasarmintie 9
90100, Oulu
Matti Lepistö's sculptures

Matti Lepistön Veistospuisto

Raahelaisen ITE-taiteilija Matti Lepistön (1948-2020) veistospuisto on ainutlaatuinen vierailukohde. Useilla eri tekniikoilla työskennellyt tuottelias taiteentekijä Matti Lepistö tuli tunnetuksi etenkin betoniveistoksistaan. Niistä on muodostunut vuosien varrella hänen kotipihaansa Pattijoelle miltei 300 veistoksen sisältävä yksityinen veistospuisto. Veistostaiteen lisäksi Matti maalasi, piirsi, kirjoitti, valokuvasi ja teki värilasitöitä.

Näyttelyssä pääset tutustumaan taiteilijan veistoksiin. Puistosta löytyy esittäviä eläin- ja ihmisveistoksia sekä mytologiaa ja surrealistista taidetta. Osa veistoksista on valtauskontoja kriittisesti tarkastelevia teoksia, kun taas eläinhahmot ja Kalevala kulkevat sulassa sovussa elämän syntyä symboloivien teemojen ja maaseutukuvausten joukossa. Taiteen tekeminen oli Matti Lepistölle elämäntapa ja kutsumus. Matti toivoi mahdollisimman monen pääsevän osaksi oman taiteensa kokemista ja kannusti myös muita kokeilemaan betonin työstöä taiteen luomisessa.

Matti Lepistön perikunta haluaa kunnioittaa taiteilijan toivetta ja muistoa pitämällä veistospuistoa avoinna yleisölle. Veistospuistoon voi tulla viettämään kesäpäivää vaikka piknikin merkeissä. Veistospuisto on avoinna 1.6.-31.8.2022 joka päivä. Taiteen äärelle pääset vaikka vuorokauden ympäri.

Pääsymaksu veistospuistoon on 5€ / hlö ja 10€ / perhe. Pääsymaksun voi maksaa käteisellä tai MobilePaylla. MobilePayn numero on 046 657 4089. Pääsymaksulla katetaan veistospuiston ylläpitokustannuksia.

Mansikkakarintie 200
92140, Raahe
Kierikkikeskus.

Kierikkikeskus ja kivikauden kylä

Kierikkikeskuksessa pääset loikkaamaan tuhansien vuosien päähän pohjoisen menneisyyteen ja tutustut kivikauden tutkimiseen. Kierikkikeskus sijaitsee Iijoen varrella keskellä kivikautisia asuinpaikkoja, joita on tutkittu jo 1960-luvulta lähtien. Päärakennuksen arkeologisessa näyttelyssä ja kivikauden kylässä viihtyvät kaikenikäiset vieraat.

Pahkalantie 447
91200, Oulu
Polliisi in the winter.

Oulun Toripolliisi-patsas

Kauppatori on aikojen saatossa tarjonnut kävijöilleen ympärivuotisen kohtaamis- ja kauppapaikan, mikä vuoksi vilkas paikka vaati myös vartiointia. Erikoisena piirteenä oululaisessa poliisihistoriassa olivat toripoliisit, joiden tehtävänä oli valvoa torin kuria ja järjestystä. Juuri heidän kauttaan suuri osa kaupunkilaisista ja maakunnan väestöstä pääsi myös tutustumaan järjestysvaltaan ja poliisiin.

Toripoliisien aika kesti Oulussa vuodesta 1934 vuoteen1979. Näiltä ajoilta Ouluun onkin jäänyt elämään sanonnat ’Ookko nää Oulusta, pelkääkkö nää polliisia’ ja ’Herrat on hyvät ja hajjaantuu’. Toripartioinnin päätyttyä kunnianosoituksena näille poliiseille Kauppahallin eteen pystytettiin 1987 kansalaiskeräyksen tuloksena Kaarlo Mikkosen suunnittelema pronssipatsas, Toripolliisi.
Tämä 220 senttiä pitkä, rähinäremmeineen ja koppalakissaan seisoskeleva oululainen järjestyksenvartija onkin ajan saatossa noussut yhdeksi eniten oululaisuutta kuvastavaksi nähtävyydeksi ja kuvauskohteeksi, joka on aktiivisesti mukana myös oululaisten elämässä erilaisten juhlien ja tapahtumien vietossa. Mene sinäkin kaverikuvvaan lepposan Toripolliisin kanssa, niin voit todistaa olleesi Oulussa!

Kauppatori
90100, Oulu
Pikisaari scenery in winter.

Pikisaaren puinen vanhakaupunki

Kävele merellisen Oulun torilta teatterin ja kirjaston tuntumassa olevalle sillalle ja löydä idyllisen Pikisaaren puinen vanhakaupunki! Oulun historian laivanrakennus- ja tervakulttuuriin liittyvässä vanhassa teollisuusmiljöössä rakennettiin laivoja jo 1600-luvulla. Myöhemmin saaressa valmistettiin tervapääkaupungin tervajalosteita.

Kauniin jokisuiston ympäröimästä saaresta löydät muun muassa alkuperäisiä puutaloja, uniikin taiteilijayhteisön, Merimiehenkotimuseon, saarta kiertävän taidepolun ja uuden elämän saaneen Vanhan Villatehtaan sekä palvelevia ravintoloita. Pikisaaren historiallisen miljöön ympärille on kehittynyt aitoa käsityöläisyyttä kunnioittava puukaupunkiyhteisö ja se on mielenkiintoinen käyntikohde kulttuurimatkailijalle.

Oulu oli merkittävä meri- ja satamakaupunki 1800-luvulla ja maailman tärkein tervasatama ja huomattava määrä kaupungin asukkaista oli silloin ammatiltaan merimiehiä. Merimiesten perheet asuivat kaupungin laitamilla pienissä puutaloissa, kuten nykyisin Merimiehenkotimuseona toimiva Matilan talo. Rakennus on vanhin säilynyt puutalo, peräisin vuodelta 1739, selvittyään muun muassa 1800-luvun Oulun suurtulipaloista.

Pikisaarentie
90100, Oulu
Tietomaa science center in winter.

Tiedekeskus Tietomaan torni

Kävelymatkan päästä keskustasta löydät historiallisen Veljekset Åström Oy:n entisen nahkatehtaan teollisuusmiljöön, jonka vanhassa höyryvoimalaitoksessa on toiminut vuodesta 1988 lähtien Suomen ensimmäinen tiedekeskus eli Tiedekeskus Tietomaa. Tiedekeskuksen yhteydessä seisova torni valmistui vuonna 1921 Birger Federleyn suunnittelemana ja toimi alun perin nahkatehtaan vesitornina. Nyt sen korkeuksista avautuvat näkymät merellisen Oulun suistoalueelle ja kaupungin yli.

Tornin 35metrin korkeuteen kohoavalle näköalatasanteelle pääset helposti näköalahissillä ja alas portaikkoa pitkin laskeutuessasi voit nauttia Tietomaan tornin näyttelyistä sekä revontuliesityksestä. Lipun torniin voit ostaa Tietomaan kassalta.

Nahkatehtaankatu 6
90130, Oulu
Cruises to Raahe Archipelago leave from the harbor next to the Packhouse Museum.

Raahebussi - päiväretki Oulusta Raaheen

Raahe on täynnä historian havinaa ja merellisiä elämyksiä!

Tee elämyksellinen päiväretki Oulusta Raaheen! Raahessa voit kuljeskella Wanhan Raahen tunnelmallisissa kortteleissa, pistäytyä kahviloissa ja museoissa, shoppailla putiikeissa tai nauttia merellisistä elämyksistä saaristoristeilyllä, meloen tai suppailemalla. Myös pyörävuokraus onnistuu.

Saaga Travelin Raahebussi liikennöi torstaisin 30.6.-4.8.2022 takuulähtönä – matka toteutetaan kun lähtijöitä on vähintään yksi.

Bussi lähtee Kaarlenväylältä Oulun kauppatorin kupeesta klo 10.00. Voit tulla kyytiin myös nimetyiltä pysäkeiltä mm. Kaakkurista, Kempeleestä ja Limingasta. Takaisin Oulun keskustassa ollaan klo 18.00.

Järjestämme retkiä Raaheen myös tilauksesta – pyydä tarjous!

Kaarlenväylä
90100, Oulu
Stone Age dwellings can be visited in the Kierikki Stone Age Village.

Kierikkibussi - päiväretki Oulusta Kierikkikeskukseen

Koe kivikauden elävä tunnelma Yli-Iin Kierikkikeskuksessa ja sen Kivikauden kylässä!

Kierikkikeskus sijaitsee kauniilla paikalla Iijoen rannalla vajaan tunnin ajomatkan päässä Oulusta. Kierikki on yhdistelmä arkeologista museota ja modernia hirsiarkkitehtuuria. Päärakennus on yksi Euroopan upeimmista ja suurimmista hirsirakennuksista ja se on voittanut useita palkintoja.

Kierikin pääsymaksuun sisältyy Aurinkokivi-filmi 100-paikkaisessa auditoriossa, tutustuminen arkeologiseen näyttelyyn ja Kivikauden kylään, lisäksi kahvila-ravintola palvelee päärakennuksessa. Näyttelykierroksen aikana näet ainutlaatuisia muinaisesineitä.

Voitte tutustua omatoimisesti ulkoalueeseen. Kivikauden kylässä on opas ja mukavaa tekemistä koko perheelle. Asiakkaat voivat myös tutustua arkeologisiin kaivauksiin.

Saaga Travelin Kierikkibussi Oulusta Kierikkikeskukseen liikennöi lauantaisin 2.7.-6.8.2022 takuulähtönä. Retki toteutetaan, jos lähtijöitä on vähintään yksi.

Järjestämme retkiä Kierikkikeskukseen myös tilauksesta – pyydä tarjous!

Kaarlenväylä
90100, Oulu
The Old Hamina district in Ii is a tight-knit neighbourhood that has managed to keep its own unique historical spirit.

Iibussi - päiväretki Oulusta Iihin

Koe hurmaava Iin Wanha Hamina päiväretkellä Oulusta!

Retki alkaa Iin Wanhassa Haminassa lyhyellä opastuksella Kotiseutumuseon uittonäyttelyyn. Museonhoitaja opastaa tämän jälkeen omatoimikävelyn lähtöpisteelle Alakadulle, jonka jälkeen on aikaa tutustua Iin Wanhaan Haminaan omatoimisesti kävellen. Alueella voit tutustua myös Iin kotiseutumuseoon ja Iin kirkkoon sekä kahvitella Kahvila Wanhassa Haminassa.

Seuraavaksi matkamme jatkuu Taidekeskus KulttuuriKauppilaan, jossa meillä on opastettu taidenäyttelykierros.

Päivän päätteeksi käymme tutustumassa Jakkukylän riippusiltaan. Joulukuussa 2021 valmistunut, jänneväliltään Pohjois-Euroopan pisin riippusilta ylittää lähes 200 metrin levyisen Iijoen. Sillasta on nopeasti tullut yksi Iin suosituimmista nähtävyyksistä.

Saaga Travelin päiväretki Iihin toteutetaan tiistaisin 5.7., 12.7. ja 19.7.2022 takuulähtönä. Retki toteutetaan, kun lähtijöitä on vähintään yksi.

Toteutamme tilauksesta retkiä Iihin myös muina aikoina – pyydä tarjous!

Kaarlenväylä
90100, Oulu

Olkijoen Rauhanpirtti

Olkijoen Rauhanpirtti johdattelee kävijänsä Suomen sodan (1808-1809) tunnelmiin, sillä Lassilan majatalossa allekirjoitettiin Olkijoen rauhansopimus, josta alkoi aselepo Venäjän ja Ruotsin välillä. Lassilan tilan päärakennuksesta purettiin suurin osa vuonna 1918, jolloin siitä päätettiin tehdä museo. Historialliseksi muistoksi Suomen sodasta jätettiin ne kammarit, joissa Olkijoen sopimuksen allekirjoittaminen oli tapahtunut.

Siikajoentie 544
92140, Raahe

Wanha Apteekki

Wanha apteekki arvokkaine kokoelmineen sijaitsee autenttisessa apteekkimiljöössä Wanhan Raahen sydämessä, sisäänkäyntiä vartioi kotka. Esillä on lukuisat määrät puisia rohdoslaatikoita, lasisia lääkepulloja, runtipurkkeja, erilaisia lääkkeiden valmistukseen käytettyjä välineitä sekä rohdosaineitakin, joiden tuoksu leijailee apteekkimuseon ilmassa muistuttaen ajoista, jolloin lääkkeet tehtiin alusta loppuun paikan päällä. Apteekin tiskin takaa löytyy rohdoskammari ja laboratorio, joissa farmasian taitajat valmistivat muun muassa Kamalaa ja Prinssintippoja.

Kauppakatu 31
92100, Raahe

Soveliuksen Talo

Raahen tiettävästi vanhimman säilyneen asuinrakennuksen, Soveliuksen talon yläkerrassa sijaitsee interiöörimuseo Laivapatruunin koti. Koti esittelee 1890-luvun laivanvarustajakauppiaan vauraan kodin kaikessa komeudessaan ja runsaudessaan. Kauniit perintöhuonekalut, pienten esineiden runsaus, aikakautensa uutuudet, laivataulut sekä perinteiset viherkasvit vievät vierailijan aikamatkalle purjelaivakauden loistoon. Pimeinä iltoina isännän huoneen ikkunassa saattaa nähdä kynttilän palamassa ikuisen ja räytyvän rakkauden merkkinä. Joulun alla, Annanpäivän aikaan, Laivapatruunin koti saa ylleen jouluisen asun aidoin 1800-luvun joulukoristein ja joulun tunnelmaa luovat kertomukset entisjoulun perinteistä.

Rantakatu 36
92100, Raahe

Saloisten Kotiseutumuseo

Saloisten kotiseutumuseo Arkkukarissa on laaja, 18 rakennuksen muodostama kokonaisuus, jossa nähtävää ja koettavaa riittää kivikaudesta nykypäivään. Alueen arkeologisen kultuuriperimästä ja maankohoamisen vaiheista kertovat opastaulut löydät museota vastapäätä olevan Kyläriihen seinillä, keskiaika-näyttelyyn voit tutustua Punaisella Tuvalla. Museolueen vanhin rakennus on peräisin 1700-luvulta.
Vanhan Salon perinteikkäät Olavinpäivän Markkinat järjestetään vuosittain heinäkuussa Pyhän Olavin päivää lähinnä olevana lauantaina, kotiseutumuseon alueella historiaa huokuvassa ympäristössä vanhan Pohjanlahden Rantatien varrella. Markkinaperinteet ovat maakuntamme pisimmät, juontaen juurensa jo keskiajalle.

Arkkukarintie 53
92210, Raahe

Kruununmakasiinimuseo

Kivenheiton päässä kaupungin keskustasta sijaitsee museoperheen tuorein jäsen, Kruununmakasiini. Entinen valtion viljamakasiini valottaa Raahen vaiheita aina esihistorian hämäristä nykypäivään ja toimii tätä nykyä myös kokoelmiemme kuuluisuuden, maailman vanhimman sukelluspuvun Wanhan Herran asuinsijana. Tässä museossa ei tarvitse tyytyä vain katselemaan esineistöä, kokeileminen ja koskeminen on sallittua. Museokävijät voivat vaikkapa silittää hyljerouva Harmastusta, kokeilla raskassukeltajan kypärää ja taakan nostoa plokien avulla tai askaroida jätinkirkko-työmaalla muihin näyttelysisältöihin tutustumisen lomassa. Kruununmakasiinin näyttely täydentyy koko ajan, jotenka jokaisella käyntikerralla voi olla jotain uutta koettavaa tarjolla.

Merikatu 10
92100, Raahe

Pakkahuoneen Museo

Meren äärellä, Wanhassa Raahessa sijaitsee Pakkahuoneen museo. Tämä museokohteista vanhin johdattelee kävijänsä Raahen menestyksekkääseen purjelaivakauteen ja sen mukanaan tuomiin aarteisiin kuten merimiesten matkoiltaan tuomiin eksoottisiin tuliaisiin. Museon kirkkosaliin kootut, Mikael Baltin komeat Raahen vanhaan kirkkoon veistämät puiset kirkkoveistokset henkivät barokkiaikaa ja lumoavat värikkyydellään ja koristeellisuudellaan. Tämä ”museo museossa” on esineiden ja tarinoiden runsaudensarvi, jossa ihmeteltävää riittää useammallekin museovisiitille.

Rantakatu 33
92100, Raahe

Taidekeskus KulttuuriKauppila

Taidekeskus KulttuuriKauppilassa sijaitsee ateljeetalo, jossa sijaitsevat kotitaiteilijoiden, kuvanveistäjä Sanna Koiviston, valokuvaaja Antti J. Leinosen sekä kuvanveistäjä Antti Ylösen ateljeetilat.

Kulttuurikauppila ylläpitää Iin ympäristötaidepuistoa, joka on suosittu virkistysalue upeassa jokimaisemassa Iin kuntakeskustan sydämessä.

Kauppilantie 15
91100, Ii

Ympäristötaidepuisto Iissä

Kansainvälistä taidetta jokimaisemassa, nykytaiteen ilmiöitä Iin sydämessä.

Iin kuntakeskustan ja nelostien läheisyydessä, kuvankauniissa Iijokivarressa sijaitseva ympäristötaidepuisto on suosittu kuntalaisten ja matkailijoiden virkistysalue. Ympäristötaidepuisto on perustettu vuonna 2012. Joka toinen kesä järjestettävä Art Ii Biennaali on tuottanut taideteoksia Iin kulttuuriperintoalueille jo vuodesta 2008 lähtien. Puiston teokset ilmentävät kansainvälistä nykytaidetta, ekologista ympäristö- ja veistotaidetta.

Talvisin Ympäristöpuistoon avataan luistelupolku. Talvisin ei kävelypolulla kunnossapitoa.

Pappilantie 16
91100, Ii

Iin kotiseutumuseo

Kotiseutumuseo on avoinna säännöllisesti kesä-heinäkuussa. Kesäisin museolla järjestetään myös museon omia tapahtumia, kuten museopäivä ja kansallispukupiknik. Museoon on vapaa pääsy.

Kesän ulkopuolella museossa järjestetään myös opastettuja kierroksia sopimuksen mukaan. Esimerkiksi keväisin ja syksyisin museolla käy vilske, kun koululaiskierrokset tuovat satoja paikallisia lapsia museoon!

Iin kotiseutumuseo sijaitsee keskeisellä paikalla Iin Wanhassa Haminassa kirkon vieressä, helppojen kulkuyhteyksien varrella.

Puistotie 4
91100, Ii
Dive into history; Havula manor house is full of beautiful old details.

Havulan kartano

Havula on sahanjohtaja Oskari Santaholman vuonna 1912 rakennuttama asuinhuvila. Jugendtyylisessä talossa on keittiön lisäksi 14 huonetta ja noin 700 neliömetriä asuinpinta-alaa kahdessa kerroksessa. Havulassa vierailija voi tutustua paikkakunnan saha- ja teollisuushistoriaan sekä Pohjois-Suomen oloissa harvinaiseen 1910–1930-luvun varakkaaseen porvariskotiin alkuperäisine sisustuksineen.

Plassintie 56
85100, Kalajoki

Skywalk-kattoterassi

Tunturihotelli Iso-Syötteen Skywalk-kattoterassi on pohjoisen hienoimpia näköala- ja kuvauspaikkoja. Kattoterassi on ainutlaatuinen paikka ihailla 360 °-näkymiä tunturin huipulta.

Skywalkin (100 m²) ehdoton erikoisuus on terassialueelta lähtevä käytävä, joka huipentuu näköalapaikkaan. Täältä nappaat reissun parhaat selfiet! Skywalkin terassituoleilla miljööseen voi syventyä ajatuksella.

Suomen eteläisimmän tunturin huipulla sijaitsevan Skywalkin näkymät elävät vuodenaikojen mukaan. Talvisin luvassa on tykkylumipuita ja revontulia, kesäisin valoisia kesäöitä. Syksy on ruskassa leiskuvan tunturiluonnon aikaa. Vierailu Skywalk-kattoterassilla on maksuton hotellin ja ravintolan asiakkaille, ja sopii koko perheelle.

Isosyötteentie 246
93280, Syöte
The Church of the Holy Trinity is made of granite stones

Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko

Raahen Pyhän Kolminaisuuden kirkko valmistui v. 1912, v. 1653 rakennetun ja v. 1908 palaneen puukirkon tilalle. Kirkko vihittiin käyttöön 24.3.1912. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Josef Stenbäck. Kansallisromatiikkaa ja jugendia edustavan kirkon graniittikivet on suurimmaksi osin louhittu Raahen edustan saarista. Kirkon runkohuoneen, itäpäädyn ja lehterin porrastornien vesikatot ovat betonipaanuilla katettuja, läntisen kellotornin peltikatteinen huippu yltää 56 metrin korkeuteen. Kirkon kalkkimaalatut sisäseinät ovat rapattua tiiltä ja kattohovit rapattua betonia.

Taide
Kirkon alttaritaulu ”Jeesuksen kanssa myrskyssä”, on maalannut prof. Eero Järnfelt v. 1926. Taiteilija on itse antanut maalaukselle nimeksi ”Heräävä toivo”. Saarnatuoli on tehty palaneessa kirkossa olleen saarnatuolin kaltaiseksi. Kirkon upeat kattokruunut ja lampetit on takonut raahelainen taidetakomo A. F. Westman. Kattokruunut muistuttavat laivan reelinkiä kuten vanhan merikaupungin luonteeseen sopiikin. Vuonna 1988 valmistunut kuorin etelänpuoleisen ikkunan lasimaalauksen aiheena ovat Jeesuksen sanat ”Minä teen teistä ihmisten kalastajia”. Maalauksen on suunnitellut taiteilija Matti Lampi. Kirkkolaiva saatiin kirkkoon v. 1990. Sen on valmistanut raahelainen Olavi Pelkonen.

Kirkon viereisellä sankarihaudalla on kuvanveistäjä Ensio Seppäsen v. 1973 valmistama sankaripatsas ”Lähtö”.

Kirkkokatu 10
92100, Raahe
Tasku island and historical daymark in the summer - Raahe Archipelago

Raahen Saaristo

Raahen saaristo, Vuoden Retkikohde 2016, on helmi kaupungin sylissä. Kompakti citysaaristo koostuu noin 50:sta pienestä saaresta ja luodosta. Piipahda risteilyllä, vietä ihana kesäpäivä saaressa, tutustu maankohoamisen synnyttämään luontoon luontopolulla, kuuntele merenkulun historiaa ja tarinoita ääniopasteina, nauti autiosaarten rauhasta ja ihanista hiekkarannoista.

Saaristosta pääset nauttimaan helposti. Kesäisin sinne sinut vie päivittäiset risteilyt ja Island Hopping retket. Voit osallistua ohjatuille melontaretkille lähisaariin tai kauemmas avomerelle. Aloitteleville melojat ja suppailjat valmennetaan lajien saloihin ja kokeneemmille suppailijoille löytyy myös ammattitaitoista ohjausta ja matkaseuraa. Veneilijöille löytyy kiinnityspaikkoja Iso-Kraaselin, Kallan, Taskun ja Ulkopauhan saarissa. Lisätietoja melonnasta ja suppailusta löydät Visit Raahe verkkosivuilta.

Talvisin nautitaan jäätyneestä merestä ja sen suomista retkeilymahdollisuuksista. Saaristoon pääset jäitä pitkin kävellen, hiihtäen, lumikenkäillen, fatbikella ja rekikuljetuksilla.

Vieraslaiturit saaristossa
Iso-Kraaselin saaressa on pienvenelaituri, kajakkilaituri ja iso betonilaituri, jonka molemmilla puolilla on laskeutumistasot sekä invaluiska. Iso-Kraaseli on toiseksi suurin Raahen saarista, pituutta sillä on noin 1,3 km ja leveyttä 600 m. Saaressa sijaitsee puinen tunnusmajakka eli pooki, luontopolku 2,3 km, grillikatos, tulentekopaikka, pöytä ja penkit, käymälä, sauna sekä MeriRaahen vuokraama luotsitupa, jossa 13 yöpymispaikkaa. Lisäksi saaren erikoisuutena tunnetaan kluuvijärvi ja suurikokoinen mänty.

ISO-KRAASELI
Sijainti: 64°40,8’ N, 24°24,4’ E
Satamanumero: 1864
Kiinnitys: keula-peräpoiju
Satamaan johtaa 2,5 metrin veneilyreitti
TASKUN SAARI
Sijainti 64°42’30.5″N 24°23’21.2″E
Merikarttasarja: G
Satamanumero: 1870
KALLAN SAARI
Sijainti: 64°42,1’N, 24°21,3’E
Merikarttasarja: G
Satamanumero: 1872

Saariston taukotuvat
Taukotuvat Taskun, Kallan ja Ulkopauhan saarissa ovat retkeilijöiden yleisessä käytössä. Iso-Kraaselissa retkeilijät ovat tervetulleita käyttämään ulkokeittiötä ja tulipaikkaa. Iso-Kraaselin luotsitupaa vuokraa majoitus- ja kokouskäyttöön MeriRaahe. Luotsituvassa toimii kesäkahvila ja kevätjäiden aikaan hiihtokahvila.

Natura 2000
Merkittävä osa Raahen edustan saaristosta kuuluu Natura 2000 verkostoon linnustonsa, kasvillisuutensa ja luontotyyppiensä perusteella. Alueen kokonaispinta ala on 2 240 hehtaaria, josta maa-alueita ja matalikoita on noin 358,5 hehtaaria ja vesialueita noin 1 881,5 hehtaaria.

Raahen saaristo on ainoa merkittävä saaristo Kalajoen Rahjan ja Oulunsalon välisellä alueella. Saaristoon kuuluu sekä rannikon läheisiä metsäisempiä sisäsaaria ja kauempana avomerellä sijaitsevia pieniä avoimia luotoja. Saaristo on maankohoamisen ja varhaisten elinkeinojen, kuten laidunnuksen, kalastuksen ja merenkulun muovaama maisemallisesti arvokas kokonaisuus.

Maihinnousukielto suojaa lintujen pesimäaikana
Lintujen pesimärauhan turvaamiseksi tärkeimmillä lintuluodoilla ja -saarilla on lintujen pesimäaikaan maihinnousukielto. 15.4.-15.7. maihinnousukielto seuraavilla saarilla: Saapaskari, Kakkonen, Selkämatala, Kallanriutta, Rääpäkänriutta, Vesimatala, Isokivi, Kurikka, Kusiini, Kanttikivet. 1.5.-20.7. maihinnousukielto Rääpäkällä. 1.5.-15.7. maihinnousukielto Jyryn saarella.

Rantakatu 35
92100, Raahe
Red tulips surround one of Kari Juva's sculptures in Raahe.

Kari Juvan veistospuisto

Kuvanveistäjä prof. Kari Juvan töistä koostuva veistospuisto perustettiin Raaheen kesällä 2008. Raatihuoneenpuistoon rakennettuun veistospuistoon sijoitettiin 19 teosta. Veistospuisto on Rantakadun ja Sovionkadun kulmauksessa sijaitseva viehättävä ja vehmas taide-elämys, jossa kukat kehystävät näyttävästi veistoksia.

Taiteilija Juva (1939–2014) syntyi Helsingissä 1939. Hän vietti lapsuutensa ja nuoruutensa vuodet mm. Pyhäjoen ja Raahen maisemissa. Juvan tekemästä taiteesta pääsee nauttimaan myös Pyhäjoen kirkossa, jonne hän suunnitteli 1970-luvulla seinäreliefin Kymmenen neitsyttä, sekä Pyhäjoen kunnantalon edessä, jonne on sijoitettu pronssityö Pauhalla. Sen pienempi versio Pauhavene löytyy Raahen Raatihuoneen juhlasalista.

Kari Juva lahjoitti Raahen kaupungille 19 veistosta, jotka ovat samalla läpileikkaus taiteilijan töistä eri vuosikymmeniltä. Teokset ovat pronssista valettuja veistoksia.

Myöhemmin puisto on täydentynyt viidellä teoksella. Taiteilija Juva lahjoitti Raahen kaupungille kipsitöitä, joiden pronssiin valua ovat mahdollistaneet niin Raahen kaupunki, yritykset kuin yksittäiset kulttuurin ystävät.

Tuoreimman lisäyksensä veistospuisto sai kesällä 2021, kun Raahe-seura ja Raahen kaupunki rahoittivat Serenadi-nimisen veistoksen valun taiteilija Jari Janssonin aloitteesta, Raahe-seuran 40. toimintavuoden ja Pekanpäivien 50. juhlavuoden kunniaksi.

Rantakatu 50
92100, Raahe
Snowboarding and skiing at Iso-Syöte

Iso-Syötteen hiihtokeskus

Iso-Syöte on perheiden ja aktiiviharrastajien suosima hiihtokeskus Suomen eteläisimmässä tunturissa, Syötteen kansallispuiston vieressä. Sen pitkät rinteet, lapsiperheiden palvelut, monipuoliset freestyle-suorituspaikat ja puuterilumiset takarinteet tekevät Iso-Syötteestä sopivan kohteen erittäin laajalle joukolle.

Hiihtokeskus Iso-Syöte on perheyritys, jossa omistajat ja yrityksen johto ovat aktiivisia laskettelijoita ja lumilautailijoita itsekin. Rinnetoimintaa ja palveluita kehitetään jatkuvasti. Rinteiden ja snowparkkien korkeatasoinen ja jatkuva ylläpito takaa nautinnolliset laskupäivät.

Romekievarintie 126
93280, Syöte
The old stone arch bridge in Pattijoki is a national road museum site

Pattijoen Kiviholvisilta

Pattijoen vanha kiviholvisilta on valtakunnallinen tiemuseokohde. Silta rakennettiin vuosina 1896-1897. Sillasta on käytetty myös nimityksiä Kirkkosilta ja Rännärin silta. Nimi ”Rännäri” taas on peräisin sillan läheisyydessä sijainneesta viinapolttimosta. Ennen nykyistä kivisiltaa paikalla on ollut useita puusiltoja. Sillan yli kulkeva tie muutettiin 1960-luvun lopussa valtatiestä paikallistieksi. Seitsenkymmenluvun puolivälistä saakka tie on toiminut pelkästään kevyen liikenteen väylänä. Tiemuseokohteeksi silta-alue nimettiin vuonna 1984.

Koulutie
92140, Raahe
one corner of Pekkatori square with old wooden houses in white, yellow and blue

Pekkatori Wanhassa Raahessa

Pekkatori on kansainvälisestikin arvokas umpikulmainen torikokonaisuus.
Pekkatori on Raahen palon jälkeen tehdyn Gustaf Odenwallin kaavan (1811) tärkein kokonaisuus Wanhassa Raahessa. Tämä italialaisen renessanssin ihanteiden mukainen umpikulmainen torikokonaisuus on säilynyt poikkeuksellisen yhtenäisenä. Pekkatori on kansainvälisesti arvokas ja suomalaisten puukaupunkien toreista parhaiten säilynyt. Aukiota ympäröi seitsemän asuintonttia. Torin äärelle rakensivat monet Raahen valtasuvuista; kaupungin huomattavimpia porvareita, raatimiehiä, kauppiaita ja laivanvarustajia. Torin ympärysrakennukset edustavat kaikki 1800-luvun puuklassismia.

Torin lounaiskulmalle oli varattu tontti myös raatihuonetta varten, mutta rakennushanke ei koskaan toteutunut. Raahen kaupunki osti 1860-luvulla raatihuoneeksi Brunowin perikunnalta Rantakadun varrella sijaitsevan talon. Se toimii edelleen Raahen kaupungin johtavien virkamiesten työpaikkana.

Pietari Brahen patsas
Raahen kaupungin perustajan, kreivi Pietari Brahen – kaupunkilaisten kesken Pekka – patsas seisoo keskellä Pekkatoria, nimeään kantavaa Brahenkatua pitkin merelle tähyten. Patsas pystytettiin vuonna 1888 ja sen on veistänyt Walter Runeberg. Joka kesä kotiseutujuhla Pekanpäivien aikaan patsas saa komeat kukkakäädyt kaulaansa.

Pekkatori
92100, Raahe
Pekkatori square in old town raahe through a window with flowers

Historiallinen Wanha Raahe

Wanha Raahe on yksi parhaiten säilyneitä 1800-luvun puukaupunkeja maassamme. Wanha Raahe ei ole museoalue, vaan elävä kaupunginosa, joka kertoo tarinaansa kaupungin rakentamisen ja asumisen vaiheista vuosisatojen takaa tähän päivään.

Yksi kesän suosituimmista ohjelmanumeroista on Raahen Matkailuoppaiden järjestämät opastetut teemalliset kävelykierrokset. Nauti oppaiden kertomina tarinoista aikalaisista, kuninkaiden ja keisareiden visiiteistä, merikapteenien ja komerssien, maailmankävijöiden elämästä, arjesta nykyään, tavoista ja ihmisistä ennen ja tänään.

Vaikka autolla ajaminen on Wanhassa Raahessa sallittu, parhaiten pääset sen kokemaan rauhallisella kävelyretkellä pitkin kapeita katuja. Kun kävelet kesäisessä vanhassa kaupungissa, voit portinpielusten välistä edelleen nähdä suuret sisäpihat ja niillä vanhaa aikaa henkiviä puutarhoja. Lataa oppaaksesi Glopas-ääniopassovellus. Glopas on ladattavissa IOS ja Android laitteisiin sovelluskaupasta.

Lapinukon entisen kotakentän tienoille rakennettu kaupunki oli alkujaan vaatimaton. Vuonna 1659 piirretyn asemakartan, vanhimman Raahesta säilyneen kuvan mukaan, tuolloin kymmenvuotias kaupunki käsitti ainoastaan kymmenkunnan korttelia, joista useat olivat vain pieniä kaistaleita. Vain kaksi katua halkaisi pituussuunnan ja kolme leikkasi poikittain. Kaupunkia ympäröi niin kutsuttu tulliaita; tulliportteja oli kaksi: itäinen nykyisten Brahenkadun ja Reiponkadun risteyksen ulkopuolella ja eteläinen Pitkänkadun (nykyisen Kauppakadun) päässä suunnilleen nykyisen Koulukadun kohdalla. Kaupungin tuolloin jo vilkas satama oli pakkahuoneen, nykyisen Pakkahuoneen museon, rannassa. Rakennuspuusta ei ollut pulaa, kiveä saatiin mm. saariston luodoilta. Kreivi, kenraalikuvernööri Pietari Brahen, kuningatar Kristiinan käskystä perustama kaupunki kohosi kuin ”taikavoimalla”.

Kirkkokatu
92100, Raahe
Kempele Local Museum

Kempeleen kotiseutumuseo

Kempeleen kotiseutumuseo esittelee tyypillistä pohjoispohjalaista pihapiiriä. Erikoisuutena Suomen ainoat asevelitalo ja turpasmökki. Nykyinen hirsinen päärakennus on vuodelta 1886, pirtti, neljä kamaria, porstua ja kaksi kuistia. Vuosisadan alussa Kempeleen Säästöpankki toimi ”pankkikamarissa” noin 30 vuoden ajan.

Hirsinen navetta on rakennettu v. 1886, sisustus on uusittu 1930-luvulla. Tallipuoji on vuodelta 1897, siinä on neljä erillistä huonetta: talli-, mankeli-, kalusto- ja traktorihuone.

Kirkkotie 18
90440, Kempele