Luonnonystävän paratiisissa

Maankohoamisen luontopolku lähtee Liminganlahden Luontokeskuksesta Virkkulanrannasta ulottuen sisämaahan muinaisille rantavalleille.

Reitillä esitellään muinaisia meren rannan sijainteja eri aikakausilla ja alueen korkeutta nykyiseen merenpintaan nähden. Reitin tauluissa kuvaillaan aikakausien tapahtumia ja luodaan historiapolku nykyajasta aina 1700-luvulle e.kr.

Maankohoamispolku havainnollistaa koko ajan pakenevan rantaviivan lisäksi biologiaa. Kivikautinen raja kasvaa jo kuusikkometsää, mutta rantaa kohden tulevat koivikot, pajukot, rydit ja lopulta sarat.

Maankohoamispolkuun liittyvän kartan pääset lataamaan tästä.

Muistokoti Aappola on Abraham Ojanperän taiteilijakoti ja keskeinen osa Vanhan Limingan museoaluetta. Liminkalaisen oopperalaulajan ja suomalaisen laulutaiteen alkuaikojen merkittävimmän pedagogin Abraham Ojanperän muistokoti esittelee laulajan elämää. Museoalueeseen kuuluu lisäksi Vilho Lampi -museo ja Limingan kotiseutumuseo.

Abraham Ojanperä (1856–1916) oli liminkalaissyntyinen oopperalaulaja ja laulupedagogi. Orvoksi jääneen Ojanperän laulunlahjat tunnistettiin Limingassa ja paikkakunnan isännät ja emännät kustansivat hänelle opinnot Jyväskylän seminaarissa. Jyväskylästä lahjakkaan laulajan tie vei ensin Helsinkiin ja sieltä Dresdenin kuninkaalliseen konservatorioon. Opiskeluaikanaan hän esiintyi erittäin menestyksellisesti Dresdenissä. Vuonna 1882 Abraham Ojanperä houkuteltiin palaamaan kotimaahan juuri perustetun Helsingin Musiikkiopiston (nyk. Sibelius Akatemian) ensimmäiseksi laulunopettajaksi. Ojanperä toimi Musiikkiopiston laulunopettajana 30 vuotta. Hän erosi virastaan vakavan sairauden vuoksi ja palasi Liminkaan. Abraham Ojanperä kuoli sydänhalvaukseen Limingassa 1916. Laulajan kuoleman jälkeen hänen omaisuutensa muutettiin testamentin mukaan rahaksi ja perustettiin stipendirahasto. Ojanperän ystävät päättivät kuitenkin perustaa Ojanperän museon.

Museoksi muutetun Aappolan vahvuus on hyvin säilynyt 1900-luvun alun taiteellinen ja eurooppalaisuutta henkivä interiööri värikkäine tapetteineen, mattoineen, oviverhoineen sekä huonekaluineen. Rakennus itsessään koostuu kahdesta osasta; matala vanha puoli on rakennettu 1800-luvun loppupuolella, ja tornimainen uusi puoli on rakennettu 1910 sisältäen kolmeen eri ilmansuuntaan olevat ulkoterassit. Molemmissa on hirsirunko ja ne noudattelevat rakennustavoiltaan ajan tyypillistä pohjoispohjalaista rakentamista. Uusi puoli sen sijaan on ulkonäöllisesti varsin omaleimainen koko Suomen mittakaavassa.

Muistokoti Aappolan kirjavaa interiööriä pääsee ihastelemaan kesäkaudella.

Limingan kotiseutumuseo sijaitsee Vanhassa Limingassa ja se on yksi museoalueen kohteista. Lisäksi museoalueeseen kuuluu Vilho Lampi -museo ja muistokoti Aappola.

Kotiseutumuseo koostuu useista rakennuksista, jotka sisältävät Limingan historiaan, maatalouteen ja varsinkin niittyviljelyyn liittyvää esineistöä. Kotiseutumuseoon kuuluvat muun muassa kalastus- ja maitotalousaitat, jyvämakasiini ja Limingan 500-vuotisjuhliin vuodeksi 1977 rakennettu perinnehalli, johon on koottu Limingan historiaa esittelevä näyttely. Alueelle siirretyn entisen pitäjän lainamakasiinin ja aitan lisäksi alueeseen kuuluu vanha tuulimylly.

Museo on avoinna kesäkaudella.

Vilho Lampi –museo on yksi Vanhan Limingan museoalueen kohteista. Vilho Lampi –museo tutustuttaa vierailijan liminkalaisen taidemaalari Vilho Lammen, yhden suomalaisen taidehistorian merkkihenkilöistä, taideteoksiin. Museoalueeseen kuuluu lisäksi muistokoti Aappola ja Limingan kotiseutumuseo.

Taidemaalari Vilho Henrik Lampi (1898–1936) tunnetaan erityisesti uhmakkaista omakuvistaan, voimakkaista kansankuvauksistaan sekä Limingan lakeutta, Liminkaa ja liminkalaisia kuvaavista maalauksistaan. Vilho Lammen töitä esittelevä taidemuseo ja näyttely on avattu vuonna 1972 Pohjois-Suomen vanhimpaan kansakoulurakennukseen. Kivikouluksi kutsutussa vuonna 1869 valmistuneessa uusrenessanssipiirteisessä rakennuksessa aloitettiin koulunkäynti syksyllä 1871.

Vilho Lampi oli monipuolinen taiteilijalahjakkuus. Lampi kävi Suomen Taideyhdistyksen Piirustuskoulua vuosina 1921–1925 ja oli jo opiskeluaikanaan taiteilijana tuottelias, minkä ansiosta häntä ihailtiin ja kutsuttiin ystäväpiirissä Nero-Lammeksi. Kuvataiteiden ohella hän myös kirjoitti erilaisia tekstejä, runoja, puheita ja aforismeja sekä harrasti lausumista ja näyttelemistä. Lampi sai työstään kansainvälistä tunnustusta ja hänen teoksiaan oli esillä näyttelyissä myös ulkomailla. Vilho Lampi tasapainoili koko elämänsä vahvan taiteilijakutsumuksensa ja sukutilansa Matinlaurin töiden välillä. Lyhyeksi jääneen uransa aikana hän ehti kokeilla monia maalaustyylejä ronskista ekspressionismista uusasiallisuuteen ja lopputuotannon herkkään pointillismiin. 14 vuotta kestäneen uransa aikana Lammen on arvioitu maalanneen yli 550 teosta. Lampi kuoli 38-vuotiaana tehtyään itsemurhan hyppäämällä Oulujoen rautatiesillalta Merikoskeen, Oulujokeen. Vilho Lammen hautakivessä on hänen ystävänsä Martti Tarvaisen tekemä pronssireliefi, joka esittää taiteilijaa.

Vilho Lampi –museoon voi tutustua kesäaikaan nimellisellä käyntimaksulla.

Geokätköily on ulkoiluharrastus, jossa luontoon tai rakennettuun ympäristöön piilotetaan geokätköiksi kutsuttuja rasioita. Limingassakin on useita kätköjä vierailun aikana etsittäväksi.

Rasioiden sisään laitetaan lokikirja ja kynä ja mahdollisesti jotain pientä vaihtotavaraa. Kätköjen sijainti ilmoitetaan internetissä koordinaatteina, ja toiset harrastajat etsivät kätköjä GPS-paikantimen avulla. Geokätköilyn voi aloittaa tutustumalla geokätköilyn oppaaseen sivustolla www.geokätköt.fi

Limingan kirkko on valmistunut vuonna 1826, ja tyyliltään se on uusklassinen tasavartinen keskeisesti korostettu ristikirkko. Samalla paikalla on ollut kirkko jo ainakin vuodesta 1477, jolloin Limingan seurakunta itsenäistyi ollen näin Pohjois-Pohjanmaan vanhimpia.

Limingan edelliset kirkot on poltettu vuosina 1496, 1589 ja 1592. Neljäs kirkko purettiin huonokuntoisena vuonna 1825, kun nykyinen kirkko oli valmistumassa. Ensimmäiset nykyisen kirkon luonnokset on laatinut Charles Bassi. Lopulliset piirustukset puurakenteiseksi kirkoksi laati vuonna 1823 A. F. Granstedt, joka oli Carl Ludvig Engelin oppilas ja työtoveri. Tornin detaljipiirustukset on laatinut Engel. Kirkon rakensi merkittävä kansanmestari Heikki Kuorikoski.

Alttaritaulun maalauksen “Kristuksen kirkastus” on maalannut Oskar Nylander 1849, mikä on hänen viimeiseksi jäänyt työnsä. Muut taulut ”Viimeinen tuomio” ja ”Ristiinnaulitseminen” on maalannut Petter Bergström 1741 edelliseen kirkkoon. Taulut löytyivät myöhemmin nykyisen kirkon lattian alta remontin yhteydessä. Saarnatuoli on niin ikään siirretty edellisestä kirkosta. Sen on tehnyt kokkolalainen puuseppä Johan Kyntzell 1727. Kirkkomuseossa säilytetään edellisestä kirkosta peräisin olevia alttariseinän hirsiä, joissa on puumerkkikaiverruksia sekä maalauksia ja kaiverruksina myös edellisen kirkon ääriviivat. Kirkon urut on rakennettu 1899. Urkujen etufasadi on alkuperäinen, mutta 20-äänikertainen koneisto uusittiin täydellisesti vuonna 1971 Kangasalan urkutehtaan toimesta.

Alakestilän Arboterum on Limingan keskustan lähellä Liminganjokivarressa sijaitseva Suomen kolmanneksi vanhin puulajipuisto.

Puiston perusti 1930-luvulla kunnallisneuvos Kalle Arvola vaimonsa Katrin kanssa. Sen nykyinen pinta-ala on noin kolme hehtaaria, ja siellä kasvaa lähes 200 erilaista puuvartisten kasvilajien muotoa sekä muunnoksia, lajikkeita tai alalajeja. Osa lajeista on tuotu ulkomailta, esimerkkeinä paperikoivu Pohjois-Amerikasta ja kivikoivu Aasiasta. Arboterumissa kasvaa myös uhanalaiseksi luokiteltua jokipajua. Kokoelman kuninkaaksi nousee yli 60-vuotias kuriilien lehtikuusi, jonka latva heiluu pitkästi yli 20 metrin korkeudessa.

Arvola kertoi perineensä rakkauden puihin ja luontoon vanhemmiltaan. Puiston kasveja saa katsella ja kosketella, mutta oksien katkominen ja kukkien keräily ei ole suotavaa. Tarkempaa historia- ja lajitietoa löytyy maksuttomasta GLOPAS-ääniopastepalvelusta. Opastukseen voit tutustua kotona tai paikan päällä. Opastuksen aloittamiseen tarvitset Android- tai iPhone-puhelimen tai tabletin, jossa on GPS-paikannus. Alakestilän Arboretumissa voit rauhoittua, tulla eväsretkelle, kalastaa tai harrastaa valokuvasta, maalausta tai joogaa. Alueelta löytyy nuotiopaikka ja vuokrattava paviljonki. Paviljonki soveltuu esimerkiksi pienehköjen tapahtumien järjestämiseen tai esiintymispaikaksi.

Liisanlinna on koko perheen ulkoilmaseikkailupuisto! Ainoa laatuaan koko maailmassa. 🙂

Syksyllä 2000 Markku ”Make” Korhonen sai idean linnan rakentamisesta. Hän piirsi ajatuksensa pienelle ruutupaperille ja laittoi paperin taskuunsa. Tästä sai alkunsa Liisanlinna, ”Euroopan pohjoisin” puulinna.

Linnaa on rakennettu tähän päivään mennessä noin 2000 tuntia, ja nimensä se sai talon emännän, Liisan, mukaan. Linnan rakentamiseen on käytetty pääosin kierrätysmateriaalia.

Liisanlinnasta tuli yritys 1.11.2015 ja linnan seikkailuliikuntapuisto avattiin reilu vuosi myöhemmin. Liisanlinna tarjoaa erilaisia seikkailuja ja elämyksiä ryhmille (min. 10 hlö), tarjouksen voi pyytää Linnanvoudilta.